Muokataan sivua Törö
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Alkuperäisistä särkikaloistamme '''törö''' (''Gobio gobio'') on ehkä huonoimmin tunnettu. Erheellisesti sitä kutsutaan usein [[kivennuoliainen|kivennuoliaiseksi]], [[kivisimppu|kivisimpuksi]] tai [[kivinilkka|kivinilkaksi]]. Millekkään niistä se ei ole sukua, mutta muistuttaa niitä kyllä jossain määrin ulkomuodoltaan, väritykseltään ja elämäntavoiltaan. Ruskehtavilla kyljillä on tummia laikkuja, pää on iso verrattuna muuhun ruumiiseen ja kuonon alapuolella sijaitsevan suun pielissä on lyhyet viikset. Rintaevät ovat suuret ja auttavat [[kala]]a "töröttämään" paikallaan hiekka- tai kivikkopohjalla vuolaassakin virrassa. | Alkuperäisistä särkikaloistamme '''törö''' (''Gobio gobio'') on ehkä huonoimmin tunnettu. Erheellisesti sitä kutsutaan usein [[kivennuoliainen|kivennuoliaiseksi]], [[kivisimppu|kivisimpuksi]] tai [[kivinilkka|kivinilkaksi]]. Millekkään niistä se ei ole sukua, mutta muistuttaa niitä kyllä jossain määrin ulkomuodoltaan, väritykseltään ja elämäntavoiltaan. Ruskehtavilla kyljillä on tummia laikkuja, pää on iso verrattuna muuhun ruumiiseen ja kuonon alapuolella sijaitsevan suun pielissä on lyhyet viikset. Rintaevät ovat suuret ja auttavat [[kala]]a "töröttämään" paikallaan hiekka- tai kivikkopohjalla vuolaassakin virrassa. | ||
| − | Töröä tavataan vain Etelä- ja Lounais-Suomessa. Levinneisyysalueen länsiosassa se on huomattavasti yleisempi kuin itäosissa. Varmimmin sen tapaa rehevistä ja sameista [[joki|rannikkojoista]]. Esimerkiksi [[vantaanjoki| | + | Töröä tavataan vain Etelä- ja Lounais-Suomessa. Levinneisyysalueen länsiosassa se on huomattavasti yleisempi kuin itäosissa. Varmimmin sen tapaa rehevistä ja sameista [[joki|rannikkojoista]]. Esimerkiksi [[vantaanjoki|vantaanjoessa]] se on koski- ja virtapaikkojen yleisin kalalaji. Muutamat Satakunnan ja lounaisen Hämeen järvet kuuluvat myös sen levinneisyyden piiriin, mutta meressä se on vain satunnainen vierailija. |
Sosiaalisina ja vilkkaina kaloina töröt viihtyvät [[parvi]]ssa tai pienissä ryhmissä. Ne tonkivat pohjassa kelpuuttaen ravinnokseen monenlaisia: pieniä pohjaeläimiä, hyönteisiä, hienolehtisiä [[vesikasvit|vesikasveja]] ja [[levät|leviä]]. Tilaisuuden tullen töröt popsivat mielellään myös muiden kalojen [[mäti]]ä. | Sosiaalisina ja vilkkaina kaloina töröt viihtyvät [[parvi]]ssa tai pienissä ryhmissä. Ne tonkivat pohjassa kelpuuttaen ravinnokseen monenlaisia: pieniä pohjaeläimiä, hyönteisiä, hienolehtisiä [[vesikasvit|vesikasveja]] ja [[levät|leviä]]. Tilaisuuden tullen töröt popsivat mielellään myös muiden kalojen [[mäti]]ä. | ||
| − | Törölle sopii lämmin [[vesi]]. Se pärjää vielä yli 25 asteen lämmössä, jossa useimmat muut kalamme alkavat jo voida huonosti. Kutua tapahtuu pitkin kesää. Pitkittynyt kutu johtuu siitä, että törö on ns. annoskutija. [[Mäti| | + | Törölle sopii lämmin [[vesi]]. Se pärjää vielä yli 25 asteen lämmössä, jossa useimmat muut kalamme alkavat jo voida huonosti. Kutua tapahtuu pitkin kesää. Pitkittynyt kutu johtuu siitä, että törö on ns. annoskutija. [[Mäti|mädistä]] vain osa kehittyy kerralla laskettavaksi ja sama [[naaras]] voi näin ollen kutea useita kertoja. Kutualue sijaitsee matalassa, hiekka- tai kivipohjaisessa virtapaikassa. Mäti takertuu pieninä rykelminä pohja-ainekseen. |
Toistaiseksi Suomen suurin törö on [[paimionjoki|Paimionjoesta]] tutkimuspyynneissä vuonna 2007 saatu 17.1 sentin mittainen "jättiläinen". Tavallinen koko on kuitenkin noin kymmenen senttiä. Näin pienikasvuista kalaa ei ole Suomessa osattu arvostaa ja sitä on käytetty korkeintaan [[täkykala]]nä [[ahven]]en pyynnissä. Sen sijaan etelämpänä Euroopassa sitä syödään ja makua pidetään hyvänä. Ranskalaisille herkkusuille on tarjottu jopa viljeltyä töröä. | Toistaiseksi Suomen suurin törö on [[paimionjoki|Paimionjoesta]] tutkimuspyynneissä vuonna 2007 saatu 17.1 sentin mittainen "jättiläinen". Tavallinen koko on kuitenkin noin kymmenen senttiä. Näin pienikasvuista kalaa ei ole Suomessa osattu arvostaa ja sitä on käytetty korkeintaan [[täkykala]]nä [[ahven]]en pyynnissä. Sen sijaan etelämpänä Euroopassa sitä syödään ja makua pidetään hyvänä. Ranskalaisille herkkusuille on tarjottu jopa viljeltyä töröä. | ||