Vienanmeri

Vienanmeri

Vienanmeri (ven. Бе́лое мо́ре, Beloje more, "Valkoinen meri"; nenetsiksi Сэрако ямʼ) on Pohjoisen jäämeren lahti Venäjän luoteisosassa. Se rajoittuu lännessä Karjalan tasavaltaan, etelän ja idän puolella Arkangelin alueeseen ja pohjoisessa Kuolan niemimaahan (Murmanskin alue) ja Barentsinmereen.

Asutus

Vienanmeren tärkein satamakaupunki on Arkangeli. Satama samoin kuin koko Varsinainen Viananmeri jäätyy talvella, mutta yhteyksiä pidetään auki jäänmurtajilla. Muita tärkeitä satamia ovat Severodvinsk, Onega, Belomorsk, Vienan Kemi, Kantalahti sekä Mezen.

Maitovalas eli Beluga

Vienanmerellä sijaitsee Solovetskin luostarisaari, joka on suosittu matkailukohde. Kesäaikaan Vienanmerelle tulevat valkeat maitovalaat.

Meren ympäristössä on venäjän murretta puhuvan pomoriväestön vanha asuma-alue. Lännessä on myös karjalaisasutusta ja pohjoisessa Kuolan niemimaalla kiltinän- ja turjansaamelaisia.

Joet

Varsinaiseen Vienanmereen laskevista joista merkittävimpiä ovat Vienanlahteen laskeva Vienanjoki, Äänislahteen laskevat Äänisjoki, Vienan Kemijoki ja Uikujoki, ja Kantalahteen laskevat Koutajoki ja Nivajoki. Gorloon laskee Ponoi ja Mezeninlahteen Mezen.

Vienanmerestä on kanavayhteys Itämereen Vienanmeren-Itämeren kanavan kautta, ja samoin Volgan vesistöön ja edelleen Kaspianmereen ja Mustaanmereen.

Mitat ja osat

Vienanmeren ja Barentsinmeren rajaksi on sovittu Kaninin niemimaan kärjen ja Kuolan niemimaan Svjatoi Nos -niemen välinen linja. Tämän linjan sisäpuolelle jäävä Vienanmeri kattaa 90 000 neliökilometrin alueen. Sen tilavuus on noin 8000 kuutiokilometriä, keskisyvyys 89 m ja suurin syvyys 330 m.

Vienanmeri jaetaan seuraaviin osiin.

• Voronka (ven. Воронка), 100-170 km leveä salmi,

joka muodostaa vaihettumisalueen Barentsinmeren kanssa. Voronkan keskisyvyys on 34 m ja suurin syvyys noin 80 m.

• Mezeninlahti (ven. Мезенская губа, Mezenskaja guba),

Voronkasta kaakkoon sijaitseva matala lahti (keskisyvyys 13 m)

• Vienankurkku (ven. Горло, Gorlo), 40-60 km leveä salmi Kuolan niemimaan kärjessä;

erottaa Vienanmeren altaan hydrografisesti valtamerestä. Vienankurkun syvyys on 40 ja 60 m:n välillä.

• Varsinainen Vienanmeri, joka käsittää syvän keskusaltaan (Бассейн, Bassein) ja kolme suurta lahtea:

• Vienanlahti (ven. Двинская губа, Dvinskaja guba)), joka työntyy kaakkoon ja johon laskee
• Vienanjoki Arkangelin kaupungin kohdalla (keskisyvyys 49 m)

• Äänislahti (ven. Онежская губа, Onežskaja guba), matala merenlahti altaan lounaisosassa (keskisyvyys 19 m)

• Kantalahti (ven. Кандалакшский залив, Kandalakšski zaliv), jokseenkin syvä,

luoteeseen työntyvä ja suppilomaisesti kapeneva lahti, joka jää Karjalan rannikon ja Kuolan niemimaan kainaloon (keskisyvyys 109 m).

Vienanmerta reunustaa lännessä Karjalan rannikko (tai Karjalanranta, Karelski bereg) ja siitä etelään Äänislahden lounaisrannalla Pomorjen rannikko (Pomorjenranta, Pomorski bereg). Äänis- ja Vienanlahtien välissä on Äänisen niemimaa (Onežski polusotrov). Vienanlanden lounaisranta on Kesärannikko (Letnyi bereg) ja Vienanmeren itäranta puolestaan Talvirannikko (Zimnyi bereg). Kuolan niemimaan itäosassa on Turjan rannikko (Turjanranta, Terski bereg) ja lännempänä Kantalahden pohjoispuolella Kantalahden rannikko (Kandalakšski bereg). <ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Vienanmeri</ref>

Lähteet

<references />