Ero sivun ”Petokala” versioiden välillä
(Artikkelille tehty alku, sitä tullaan parantamaan vielä rutkasti.) |
p |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Myös muutkin kalat, joita ei suoranaisesti lasketa petokaloiksi voivat syödä kaloja. Tälläisiä ovat [[särkikalat]], kuten [[säyne]] ja [[suutari]]. Petokaloilla on suuri merkitys eliösysteemille ja vesistölle. Petokalat pitävät muita kalakantoja kurissa, eikä näin synny liiallista sisäistä kuormitusta. | Myös muutkin kalat, joita ei suoranaisesti lasketa petokaloiksi voivat syödä kaloja. Tälläisiä ovat [[särkikalat]], kuten [[säyne]] ja [[suutari]]. Petokaloilla on suuri merkitys eliösysteemille ja vesistölle. Petokalat pitävät muita kalakantoja kurissa, eikä näin synny liiallista sisäistä kuormitusta. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | |||
| + | * Wikipedia | ||
| + | |||
| + | [[Luokka:artikkelit]] | ||
Versio 13. heinäkuuta 2010 kello 00.56
Petokalat ovat kaloja, joiden ravinto koostuu enimmäkseen tai osittain kalaravinnosta. Suomen vesistöissä on suhteessa kaikkiin kalalajeihin vähän petokaloja. Petokaloja ovat mm: hauki, ahven, kuha, made, toutain, taimen ja lohi. Petokaloja yhdistää kalaravinnon lisäksi myös niiden nopeahko kasvu(paikallisia vaihteluja on tietenkin). Useimmat petokalat myös vaanivat saalistaan ja iskevät läheltä saaliin kimppuun, mutta poikkeuksiakin löytyy. Kuha saattaa jahdata saalistaan satoja metrejä, jonka jälkeen se vasta iskeen siihen. Hauki puolestaa pyrkii suojavärityksensä ansiosta iskemään läheltä saalista ja hauelle on kehittynyt suuri lähtönopeus.
Myös muutkin kalat, joita ei suoranaisesti lasketa petokaloiksi voivat syödä kaloja. Tälläisiä ovat särkikalat, kuten säyne ja suutari. Petokaloilla on suuri merkitys eliösysteemille ja vesistölle. Petokalat pitävät muita kalakantoja kurissa, eikä näin synny liiallista sisäistä kuormitusta.
Lähteet
- Wikipedia