|
|
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | {{Tämä artikkeli|käsittelee jokea. Vuoksi tarkoittaa myös [[vuorovesi]]-ilmiötä, nousuveden aikaa eli luoteen vastakohtaa.}} | + | {{lähteetön}} |
| − | {{Joki
| + | '''Vuoksi''' on Saimaasta Imatran kaupungin kohdalla alkava [[Vuoksen vesistö]]n laskujoki [[Laatokka]]an. Sen pituus on 150 kilometriä, josta Suomen puolella 15 km ja loput Venäjällä, Leningradin alueella. Ennen talvi- ja jatkosodan alueluovutuksia Vuoksi kuului kokonaisuudessaan Suomeen ja Viipurin lääniin. |
| − | | joen_nimi = Vuoksi
| |
| − | | kuva = Imatrankoski kuohuu.jpg
| |
| − | | kuvateksti = Imatrankoski kuohuu
| |
| − | | alkulähde = [[Saimaa]]
| |
| − | | laskupaikka = [[Laatokka]]
| |
| − | | maat = [[Suomi]], [[Venäjä]]
| |
| − | | pituus = 150
| |
| − | | lähdekorkeus = 74
| |
| − | | virtaus = 540
| |
| − | | valuma-alue = Yli 52 400
| |
| − | }}
| |
| | | | |
| − | '''Vuoksi''' ({{k-ru|Вуокса, ''Vuoksa''}}) on [[Saimaa]]sta [[Imatra]]n kaupungin kohdalla alkava [[Vuoksen vesistö]]n laskujoki [[Laatokka]]an. Sen pituus on 150 kilometriä, josta [[Suomi|Suomen]] puolella 15 km ja loput [[Venäjä]]llä, [[Leningradin alue]]ella. Ennen [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] [[luovutetut alueet|alueluovutuksia]] Vuoksi kuului kokonaisuudessaan Suomeen ja [[Viipurin lääni]]in.
| + | Vuoksi laskee Laatokkaan kahtena haarana, joista vanhempi ja alkuperäisempi on Käkisalmen luona Laatokkaan laskeva ns. Vanha Vuoksi. Vuonna 1857 suoritetun Sakkolan Kiviniemen kannaksen puhkaisun seurauksena päälasku-uomaksi muodostui kuitenkin Kiviniemen koskesta [[Suvanto (järvi)|Suvannonjärven]] ja Taipaleenjoen kautta kulkeva uusi reitti. Samalla [[Käkisalmi|Käkisalmen]] haara menetti merkitystään kuivumatta kuitenkaan kokonaan. |
| | | | |
| − | Vuoksi laskee Laatokkaan kahtena haarana, joista vanhempi ja alkuperäisempi on [[Käkisalmi|Käkisalmen]] luona Laatokkaan laskeva ns. Vanha Vuoksi. Vuonna 1857 suoritetun [[Sakkola]]n [[Kiviniemi (Sakkola)|Kiviniemen]] kannaksen puhkaisun seurauksena päälasku-uomaksi muodostui kuitenkin Kiviniemen koskesta [[Suvanto (järvi)|Suvannonjärven]] ja [[Taipaleenjoki|Taipaleenjoen]] kautta kulkeva uusi reitti. Samalla [[Käkisalmi|Käkisalmen]] haara menetti merkitystään kuivumatta kuitenkaan kokonaan.
| + | Aiemmin Vuoksella oli myös läntinen sivuhaara, joka laski Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan mm. Kaltoveden, Noskuanselän, Ventelänselän ja Juustilanselän muodostaman järvireitin kautta. Tämä uoma oli olemassa vielä pitkään historiallisella ajalla, mutta sulkeutui vähitellen maankohoamisen myötä. Lopullisesti sen hävitti vasta Kiviniemen kannaksen puhkaisu |
| − | | + | Suomen puolella Vuoksessa ovat Fortum Oyj:n omistamat ja Imatralla sijaitsevat Tainionkosken sekä Imatrankosken vesivoimalaitokset. Vuoksen suurin vesivoimalaitos, Imatran vesivoimalaitos, rakennettiin jo 1928. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin lisäksi Tainionkosken vesivoimalaitos vuonna 1949. |
| − | Aiemmin Vuoksella oli myös läntinen sivuhaara, joka laski [[Viipurinlahti|Viipurinlahden]] [[Suomenvedenpohja]]an mm. [[Kaltovesi|Kaltoveden]], [[Noskuanselkä|Noskuanselän]], [[Ventelänselkä|Ventelänselän]] ja [[Juustilanselkä|Juustilanselän]] muodostaman järvireitin kautta. Tämä uoma oli olemassa vielä pitkään historiallisella ajalla, mutta sulkeutui vähitellen [[maankohoaminen|maankohoamisen]] myötä. Lopullisesti sen hävitti vasta Kiviniemen kannaksen puhkaisu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=225 | Nimeke =Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso | Tekijä =Saarnisto, Matti | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Karjalan liitto | Viitattu =10.12.2008 | Kieli = }}</ref> | |
| − | | |
| − | [[Suomi|Suomen]] puolella Vuoksessa ovat [[Fortum]] Oyj:n omistamat ja [[Imatra]]lla sijaitsevat [[Tainionkoski (koski)|Tainionkosken]] sekä [[Imatrankoski|Imatrankosken]] [[voimalaitos|vesivoimalaitokset]]. Vuoksen suurin vesivoimalaitos, Imatran vesivoimalaitos, rakennettiin jo [[1928]]. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin lisäksi [[Tainionkosken voimalaitos|Tainionkosken]] vesivoimalaitos vuonna [[1949]].
| |
| | | | |
| | Vuoksi on myös suosittu virkistyskalastuskohde. | | Vuoksi on myös suosittu virkistyskalastuskohde. |
| | | | |
| − | ==Lähteet==
| |
| − | {{Viitteet}}
| |
| | | | |
| − | ==Katso myös== | + | ==Aiheesta muualla== |
| − | *[[Vesivoimalat Suomessa]] | + | * http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/index.html |
| | | | |
| − | ==Aiheesta muualla==
| |
| − | * {{Verkkoviite | Osoite =http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/index.html | Nimeke =Virtuaali Vuoksi. Virtuaalimatka Saimaalta Laatokalle | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
| |
| − | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Etelä-Karjala-instituutti | Viitattu =13.3.2009 | Kieli = }}
| |
| − | * {{Kirjaviite | Tekijä=Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Niinisalo, Suvi (toim.) | Nimeke=Vuoksi | Selite= | Julkaisupaikka=Lappeenranta | Julkaisija=Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-214-421-8}}
| |
| − | * {{Kirjaviite | Tekijä =Saarnisto, Matti | Nimeke =Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty | Kappale = | Sivu = | Selite =Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty |Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan kirjapaino | Vuosi =2003 | Tunniste = ISBN 952-5200-37-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
| |
| | | | |
| − | {{Commonscat|Vuoksa}}
| |
| | | | |
| − | [[Luokka:Imatra]]
| |
| − | [[Luokka:Karjalankannas]]
| |
| | [[Luokka:Suomen joet]] | | [[Luokka:Suomen joet]] |
| − | [[Luokka:Vuoksen vesistö]]
| |
| − | [[Luokka:Luovutettujen alueiden joet]]
| |
| − | [[Luokka:Leningradin alueen joet]]
| |
| − |
| |
| − | [[cs:Vuoksa]]
| |
| − | [[da:Vuoksi]]
| |
| − | [[de:Vuoksi]]
| |
| − | [[et:Vuoksi jõgi]]
| |
| − | [[en:Vuoksi River]]
| |
| − | [[fr:Vuoksi]]
| |
| − | [[lt:Vuoksa]]
| |
| − | [[nl:Vuoksi]]
| |
| − | [[no:Vuoksa]]
| |
| − | [[nn:Vuoksen]]
| |
| − | [[pl:Vuoksi]]
| |
| − | [[pt:Rio Vuoksi]]
| |
| − | [[ru:Вуокса (река)]]
| |
| − | [[sr:Вуоксен]]
| |
| − | [[sv:Vuoksen]]
| |
| − | [[uk:Вуоксі]]
| |
|
|
45px
|
uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
{{#if:|Tarkennus: {{{1}}}|}}
|
Vuoksi on Saimaasta Imatran kaupungin kohdalla alkava Vuoksen vesistön laskujoki Laatokkaan. Sen pituus on 150 kilometriä, josta Suomen puolella 15 km ja loput Venäjällä, Leningradin alueella. Ennen talvi- ja jatkosodan alueluovutuksia Vuoksi kuului kokonaisuudessaan Suomeen ja Viipurin lääniin.
Vuoksi laskee Laatokkaan kahtena haarana, joista vanhempi ja alkuperäisempi on Käkisalmen luona Laatokkaan laskeva ns. Vanha Vuoksi. Vuonna 1857 suoritetun Sakkolan Kiviniemen kannaksen puhkaisun seurauksena päälasku-uomaksi muodostui kuitenkin Kiviniemen koskesta Suvannonjärven ja Taipaleenjoen kautta kulkeva uusi reitti. Samalla Käkisalmen haara menetti merkitystään kuivumatta kuitenkaan kokonaan.
Aiemmin Vuoksella oli myös läntinen sivuhaara, joka laski Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan mm. Kaltoveden, Noskuanselän, Ventelänselän ja Juustilanselän muodostaman järvireitin kautta. Tämä uoma oli olemassa vielä pitkään historiallisella ajalla, mutta sulkeutui vähitellen maankohoamisen myötä. Lopullisesti sen hävitti vasta Kiviniemen kannaksen puhkaisu
Suomen puolella Vuoksessa ovat Fortum Oyj:n omistamat ja Imatralla sijaitsevat Tainionkosken sekä Imatrankosken vesivoimalaitokset. Vuoksen suurin vesivoimalaitos, Imatran vesivoimalaitos, rakennettiin jo 1928. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin lisäksi Tainionkosken vesivoimalaitos vuonna 1949.
Vuoksi on myös suosittu virkistyskalastuskohde.
Aiheesta muualla[muokkaa]
