Jäällä liikkumisen vaarat

Tässä olisi hyöydyllistä tietoa kaikille jäällä liikuville, niin konkareille kuin aloittelioillekin. Eli kuinka kuljet jäällä turvallisesti ja toimit jos putoat jäihin tai joku toinen tarvitsee apuasi.

Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Hyvästä uimataidosta on apua myös jäällä liikkujalle, jos jää pettää tai joutuu auttajaksi.

Kevätjään kantavuutta on vaikea arvioida. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa.

Naskalit kaulaan

Jäällä liikuminen on mukavaa jos vaaranpaikaa ei ole.

Vaaranpaikat

Kannattaa ensin miettiä, pystyykö jäälle menemään, onko se jää tarpeeksi vahvaa. Sitten kannattaa miettiä oikeita varusteita.Jäänaskalit pitää olla kaulalla mukana, koska repusta tai povitaskusta niitä ei hädän hetkellä ehdi hakea. Toinen asia on miettiä vaaranpaikat jäällä, kuten esimerkiksi veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet,uvenavannot, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia. Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin. Kaislat tekevät jäästä hauraan. Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.

Uvenavanto

Jää on kevyempää kuin vesi. Siksi jääkansi kelluu veden päällä. Kansi uppoaa, kun sille kertyy paljon lunta kuormaksi. Lumimäärän kerryttyä riittävän suureksi jään alta alkaa tihkua vettä jäälle jostakin jääkannen halkeamasta. Tihkuminen muuttuu vähitellen selväksi virtaukseksi. Virtauskohta, uveavanto, on yleensä senttimetrien ja enimmillään desimetrien suuruusluokkaa. Uveavannosta nouseva vesi sulattaa lumeen usein sohjoisen laikun. Lumen alla sohjokerroksessa vesi leviää laajalle alueelle, yleensä seuraavan uveavannon vaikutuspiirin asti. Sana uve kuuluu samaan joukkoon kuin mm upea, uhka ja uhku. Uveavannon synonyymi on uhkuavanto. Molemmat tarkoittavat lumikuorman painamaan jäähän syntynyttä avantoa. Mutta uveavanto, joka on uhkuavantoa yleisempi sana, tarkoittaa usein myös mitä tahansa luonnon tekemää avantoa.

Oikeat varusteet mukaan

Jäälle ei pitäisi koskaan lähteä yksin, vaan kaveri on aina hyvä olla mukana. Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin jäälle on äärimmäisen vaikeaa.

Reppu on hyvä olla selässä, sellainen reppu, missä on lantiovyö. Reppuun pakataan kuivasti vaihtovaatekerta eli laitetaan kaksi muovipussia päällekkäin ja vedetään ne tiukasti kiinni. Näin pakattu reppu on kuin pelastusliivi selässä: se kannattelee veden pinnalla ja näin päästään naskaleiden avulla helpommin ylös.

Jos jää petää

Kun jäästä tipahtaa läpi ja se tapahtuu yllättäen, niin kuin se aina tapahtuu, niin kyllä siinä hätääntyy. Siinä täytyy vain yrittää rauhoittua, muistaa kääntyä siihen suuntaan, mistä tuli, ja sitten lähteä toimimaan.

• Pysy rauhallisena
• Huuda heti apua.
• Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa.
• Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset, ellet muuten pääse ylös.
• Riko jäätä edelläsi niin pitkälle kuin se särkyy.
• Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista jään päälle.
• Kieri, ryömi ja konttaa kunnes olet varmasti kestävällä jäällä.
• Hakeudu nopeasti lämpimään.

Jos et pääse ylös avannosta

• Pidä kiinni jään reunasta.
• Pysy mahdollisimman liikkumattomana paikallasi.
• Huuda apua tai puhalla pilliin.
• Pidä yllä elämänhaluasi.
• Taistelumieliala lisää selviytymismahdollisuuksiasi.

Jos joku toinen tarvitsee apuasi

• Toimi ripeästi, mutta siten että et joudu itse uhriksi.
• Etsi mukaasi sopiva kättäpidempi apuväline.
• Sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki.
• Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta.
• Konttaa ja ryömi viimeiset metrit.
• Auttaessasi levitä painon tasaamiseksi jalkasi.
• Jos auttajia on useampia, voitte muodostaa pelastusketjun.
• Liikutelkaa kylmettynyttä erittäin varovaisesti.
• Nopea lämmittäminen voi aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen.
• Suojatkaa vedestä autettua lisäjäähtymiseltä.
• Toimittakaa terveyskeskukseen.

Jos uhri on tajuton

• Varmistakaa hapensaanti.
• Suojatkaa lisäjäähtymiseltä.
• Toimittakaa nopeasti sairaalaan.

Syvästi alilämpöisen painantaelvytys voi aiheuttaa hengenvaarallisen sydämen kammiovärinän.

Lähteet

http://yle.fi/akuutti/arkisto2005/290305_c.htm

http://www.jyrkihari.fi/jutut/setuve.htm