Ero sivun ”Kivisimppu” versioiden välillä
| (4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{Taksonomia/eläimet | ||
| + | | nimi = Kivisimppu | ||
| + | | status = Elinvoimainen | ||
| + | | kuva = Kivisimppu.jpg | ||
| + | | kuvateksti = | ||
| + | | domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya'' | ||
| + | | kunta = Eläinkunta ''Animalia'' | ||
| + | | pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata'' | ||
| + | | alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata'' | ||
| + | | yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes'' | ||
| + | | luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii'' | ||
| + | | alaluokka = ''Neopterygii'' | ||
| + | | lahko =[[Simppukalat]] ''Scorpaeniformes'' | ||
| + | | heimo = [[Simput]] ''Cottidae'' | ||
| + | | suku = ''Cottus'' | ||
| + | | laji = ''gobio'' | ||
| + | }} | ||
| + | |||
'''Kivisimppu''' (''Cottus gobio'') on pieni rantavesien pohjakala. | '''Kivisimppu''' (''Cottus gobio'') on pieni rantavesien pohjakala. | ||
| Rivi 5: | Rivi 23: | ||
Kivisimppu viihtyy virtaavien vesien kivikkopohjilla sekä järvien ja Itämeren matalilla kivikkorannoilla, elinympäristöissä joissa happipitoisuus on lajille riittävän korkea. Näiltä vesiltä se löytää niin kutu-, saalistus- kuin suojapaikkansa. | Kivisimppu viihtyy virtaavien vesien kivikkopohjilla sekä järvien ja Itämeren matalilla kivikkorannoilla, elinympäristöissä joissa happipitoisuus on lajille riittävän korkea. Näiltä vesiltä se löytää niin kutu-, saalistus- kuin suojapaikkansa. | ||
| − | Kivisimppu on paikallinen kala. Kesällä se voi vaihtaa piilopaikkaansa mutta vain muutamien metrien sisällä, talveksi se hakeutuu syvempiin vesiin. | + | Kivisimppu on paikallinen [[kala]]. Kesällä se voi vaihtaa piilopaikkaansa mutta vain muutamien metrien sisällä, talveksi se hakeutuu syvempiin vesiin. |
Kivisimppu kutee pian jäiden lähdettyä rantakivikkoon. Koiras valmistaa kiven alle pesäkolon, jonka kattoon naaras asettaa mätinsä. Koiras jää vartioimaan pesää. | Kivisimppu kutee pian jäiden lähdettyä rantakivikkoon. Koiras valmistaa kiven alle pesäkolon, jonka kattoon naaras asettaa mätinsä. Koiras jää vartioimaan pesää. | ||
| Rivi 11: | Rivi 29: | ||
Täysikasvuiset kivisimput ovat 2–3 vuoden ikäisinä yleensä 6–9 cm pitkiä, harvemmin tavataan yli kymmensenttisiä. Koiraat ovat samanikäisiä naaraita suurempia. | Täysikasvuiset kivisimput ovat 2–3 vuoden ikäisinä yleensä 6–9 cm pitkiä, harvemmin tavataan yli kymmensenttisiä. Koiraat ovat samanikäisiä naaraita suurempia. | ||
| − | Kivisimppu syö hyönteisten toukkia ja [[vesisiira|vesisiiroja]] sekä jonkin verran muiden kalojen | + | Kivisimppu syö hyönteisten toukkia ja [[vesisiira|vesisiiroja]] sekä jonkin verran muiden kalojen [[mäti]]ä. |
Kivisimppua on kutsuttu myös ''kivikalaksi''. | Kivisimppua on kutsuttu myös ''kivikalaksi''. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| + | |||
| + | {{Verkkoviite|Osoite= http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivisimppu|Nimeke= Wikipedia - Kivisimppu}} | ||
| + | |||
| + | [[luokka:simput]] | ||
Nykyinen versio 20. toukokuuta 2011 kello 10.00
Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni rantavesien pohjakala.
Kivisimppu on Euroopassa laajalti esiintyvä sisävesikala, joka kuitenkin pystyy elämään myös pohjoisen Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä. Suomessa sen luontainen levinneisyys kattaa lähes koko maan Koillismaata ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Ihmisen toimesta se on kuitenkin levinnyt myös Tenojoen vesistöön.
Kivisimppu viihtyy virtaavien vesien kivikkopohjilla sekä järvien ja Itämeren matalilla kivikkorannoilla, elinympäristöissä joissa happipitoisuus on lajille riittävän korkea. Näiltä vesiltä se löytää niin kutu-, saalistus- kuin suojapaikkansa.
Kivisimppu on paikallinen kala. Kesällä se voi vaihtaa piilopaikkaansa mutta vain muutamien metrien sisällä, talveksi se hakeutuu syvempiin vesiin.
Kivisimppu kutee pian jäiden lähdettyä rantakivikkoon. Koiras valmistaa kiven alle pesäkolon, jonka kattoon naaras asettaa mätinsä. Koiras jää vartioimaan pesää.
Täysikasvuiset kivisimput ovat 2–3 vuoden ikäisinä yleensä 6–9 cm pitkiä, harvemmin tavataan yli kymmensenttisiä. Koiraat ovat samanikäisiä naaraita suurempia.
Kivisimppu syö hyönteisten toukkia ja vesisiiroja sekä jonkin verran muiden kalojen mätiä.
Kivisimppua on kutsuttu myös kivikalaksi.
Lähteet[muokkaa]
Wikipedia - Kivisimppu. {{#if:|Viitattu |}}