Ero sivun ”Harjuksen pilkintä” versioiden välillä
(→Pilkit) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[Tiedosto:Harria.jpg|300px|right]] | + | [[Tiedosto:Harria.jpg|thumb|300px|border|right|Pilkillä saatuja harjuksia.]] |
'''[[Harjus|Harjuksen]] pilkintä''' on mielenkiintoista, sekä varsin helppoakin verrattuna monen muun kalalajin pilkintään. Ainoa edellytys on se, että kalapaikallasi on harjuksia. | '''[[Harjus|Harjuksen]] pilkintä''' on mielenkiintoista, sekä varsin helppoakin verrattuna monen muun kalalajin pilkintään. Ainoa edellytys on se, että kalapaikallasi on harjuksia. | ||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
Ruskeat ja harmaat tasapainopilkit ovat hyviä harjukselle. Jos kalastaa tasapainolla, oranssi värikoukku on hyvä valinta tasapainopilkin alle. | Ruskeat ja harmaat tasapainopilkit ovat hyviä harjukselle. Jos kalastaa tasapainolla, oranssi värikoukku on hyvä valinta tasapainopilkin alle. | ||
| − | === | + | === Syötit === |
| − | Syötteinä käytetään | + | Syötteinä käytetään kärpäsentoukkia, katkaravun pyrstöjä tai madonpaloja. |
=== Kaira === | === Kaira === | ||
Nykyinen versio 25. syyskuuta 2011 kello 15.49
Harjuksen pilkintä on mielenkiintoista, sekä varsin helppoakin verrattuna monen muun kalalajin pilkintään. Ainoa edellytys on se, että kalapaikallasi on harjuksia.
Suomalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet harjuksen pilkintään Lapin järvissä, lammissa ja jokisuvannoissa. Harjusta on menestyksekkäästi istutettu myös Etelä-Suomen jokiin.
Mistä harjuksia löytää[muokkaa]
Parhaat harjussaaliit saadaan hitaista virtavesistä, koska harjukset vaeltavat koskien ja suvantojen välillä. Suvantojen lisäksi ainakin koskenniskat ovat syytä käydä kokeilemassa. Harjus viihtyy 0,30 - 1,5 metrin syvyydessä, joten kairatessa saa olla hyvin varovainen, ettei tule kaira osu pohjaan. Keväällä harjukset löytää jäärailojen lähettyviltä, jossa ne viihtyvätoleskelevet syöden kuoriutuvaa hyönteisravintoa.
Milloin?[muokkaa]
Harjuksen pilkinnässä alkutalvi ja loppukevät ovat parasta ajankohtaa. Jokivesissä ensijäät ovat parasta aikaa, järvillä pilkittäessä kevään viimeiset jäät antavat parhaat saaliit. Isoissa ja happirikkaissa vesissä harjus on koko talven aktiivinen verrattuna vaikkapa siikaan. Parhaat syöntiajat ovat keväisin iltapäivällä.
Keväällä jäällä liikkuminen on normaalia vaarallisempaa, joten jäänaskalit kannattaa pitää mukana.
Välineet[muokkaa]
Harjuksen pilkinnässä välineiden järeys riippuu kalastettavan harjuksen koosta. Mikäli kalastat paikassa, josta yleensä nousee selvästi alle kilon kokoista harria, ei tarvita kovinkaan järeitä välineitä. Mikäli alueelta tulee isoja harjuksia, on jarrullinen vapa lähes välttämätön
Vapa[muokkaa]
Pilkkivapa saa olla melko jäykkä ja jarrulla varustettu. Harjus iskee pilkkiin täydellä voimalla, eli tärpit ovat kovia. Pilkkijän tulee olla koko ajan varuillaan, koska karkaamisia sattuu melko usein.
Siima[muokkaa]
Siiman tulee harjusten rajujen tärppien takia olla riittävän vahvaa, eli vähintään 0,25 mm.
Pilkit[muokkaa]
Harjus ottaa parhaiten muutaman senttimetrin pituisiin tasapainoihin, mutta myös morreihin, rautulätkiin, pilkkiperhoihin, kuin myös leechiin. Pystypilkkiin harjukset eivät juuri otaJos syänti on huono, kannattaa morreja kokeilla.
Ruskeat ja harmaat tasapainopilkit ovat hyviä harjukselle. Jos kalastaa tasapainolla, oranssi värikoukku on hyvä valinta tasapainopilkin alle.
Syötit[muokkaa]
Syötteinä käytetään kärpäsentoukkia, katkaravun pyrstöjä tai madonpaloja.
Kaira[muokkaa]
Koska harjus on kapea kala, 4-5 -tuumainen kaira riittää. Kiloinenkin harjus nousee vaivatta 4" -reiästä ilman hankaluuksia. On hyvin tärkeää ottaa teroitusvälineet mukaan, koska kaira saattaa helposti osua pohjaan. Teroitusvälineiden lisäksi reissuun on syytä varata myös muutama varaterä sekä kairan jatkopala, koska Lapissa jäiden paksuus saattaa yllättää.
Tekniikka[muokkaa]
Joessa ja järvessä kalastustekniikka on hyvin samanlainen.
Kalapaikalle tultaessa kairataan 3 - 5 reikäää valmiiksi jaodotetaan hetki. Jääkerroksen alla saattaa olla vain alle 50 cm vettä. Harjus arkana kalana säikähtää kairaamisesta tullutta ääntä. Tilanteen rauhoituttua harjukset palaavat takaisin pohjan tuntumaan. Järvellä pilkittäessä kaloja etsitään laajalta säteeltä ja kairataan paljon avantoja. Kun hyvä paikka löytyy, kairataan alueelle muutama lisäavanto. Kun tullaan takaisin, vanhat reiät pilkitään vielä läpi, koska harjus liikkuu paljon.
Pilkintä aloitetaan aivan pohjasta, josta vähitellen siirrytään kohti jään reunaa. Mikäli kala ei parissa minuutissa ei ole, kannattaa vaihtaa paikkaa. Mikäli kalaa ei kuulu ainakaan kahteenkymmeneen minuuttiin, kannattaa valita kokonaan uusi paikka. Edellisenä päivänä tehdyt reiät usein antavat hyviä saaliita.
Pilkin uittaminen[muokkaa]
Pilkkiä uiteteen rauhallisilla ja tiheillä vedoilla. Liian pitkät vedot heikentävät saalista. Harjus siis ottaa pilkkiin voimakkaasti, joten kova vastanykäys saa kalan hyvin kiinni pilkkiin.