Ero sivun ”Kalastuslupa” versioiden välillä
(Lähteet) |
|||
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | Suomessa on kalastuslakiin perustuva kalastuksenhoitomaksujärjestelmä. Sen seurauksena kalastajan on yleensä, varsinaisen '''kalastusluvan''' lisäksi, suoritettava valtion '''kalastuksenhoitomaksu'''. Kalastuslupatarve on sidoksissa harjoitettavaan kalastusmuotoon sekä myös kalastajan ikään, joten lupatarvetta on järkevin pohtia kalastustapa- ja kalastajakohtaisesti . | |
| − | |||
| − | Suomessa on kalastuslakiin perustuva kalastuksenhoitomaksujärjestelmä. Sen seurauksena kalastajan on yleensä, varsinaisen kalastusluvan lisäksi, suoritettava valtion kalastuksenhoitomaksu. Kalastuslupatarve on sidoksissa harjoitettavaan kalastusmuotoon sekä myös kalastajan ikään, joten lupatarvetta on järkevin pohtia kalastustapa- ja kalastajakohtaisesti . | ||
| Rivi 53: | Rivi 51: | ||
Sen sijaan apulaiset, kuten verkonsoutajat, eivät tarvitse kalastuslupia, kunhan he eivät käsittele pyyntivälineitä tai saalista pyyntitapahtuman yhteydessä. | Sen sijaan apulaiset, kuten verkonsoutajat, eivät tarvitse kalastuslupia, kunhan he eivät käsittele pyyntivälineitä tai saalista pyyntitapahtuman yhteydessä. | ||
| + | == Aiheesta muualla == | ||
| + | |||
| + | * http://www.kalastajat.com/abc/kalastuslupa.php | ||
| − | |||
[[luokka:artikkelit]] | [[luokka:artikkelit]] | ||
Nykyinen versio 21. marraskuuta 2011 kello 21.55
Suomessa on kalastuslakiin perustuva kalastuksenhoitomaksujärjestelmä. Sen seurauksena kalastajan on yleensä, varsinaisen kalastusluvan lisäksi, suoritettava valtion kalastuksenhoitomaksu. Kalastuslupatarve on sidoksissa harjoitettavaan kalastusmuotoon sekä myös kalastajan ikään, joten lupatarvetta on järkevin pohtia kalastustapa- ja kalastajakohtaisesti .
Onkiminen ja pilkkiminen[muokkaa]
Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, joiden harjoittamiseen kalastuslaissa säädetyllä tavalla ei tarvitse lupaa.
Kalastuslaissa maksuttomalla onkimisella tarkoitetaan onkimista, jossa vapa tai siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvilla, eikä vavassa ole heittokalastukseen soveltuvaa kelaa, eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinen laite. Käytännössä tämä tarkoittaa onkimista tavallisella, kelattomalla onkivavalla, jossa on luonnollinen syötti esim. mato tai kala.
Jos onkimiseen käytetään kelalla varustettua heittovapaa, on suoritettava läänikohtainen viehekalastusmaksu tai hankittava kalastusoikeuden haltijan lupa.
Kalastuslaissa maksuttomalla pilkkimisellä tarkoitetaan kalastusta siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyttäen. Maksutonta pilkintää voi harrastaa sekä kesällä että talvella.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat kiellettyjä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ja vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai määräyksen nojalla.
Viehekalastus[muokkaa]
Kaikkien 18-64-vuotiaiden viehekalastajien tulee suorittaa valtion kalastuksenhoitomaksu. Sen lisäksi heidän pitää hankkia varsinainen viehekalastuslupa: se voi olla joko läänikohtainen viehekalastusmaksu tai kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa.
Läänikohtainen viehekalastusmaksu oikeuttaa käyttämään yhtä vapaa, kelaa ja viehettä kerralla, joten se soveltuu hyvin heittokalastusluvaksi. Toki sen turvin voi myös uistella, mutta vain yhdellä vavalla kalastajaa kohden. Alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ei tarvitse maksaa läänikohtaista viehekalastusmaksua.
Mikäli aikoo uistella useammalla kuin yhdellä vavalla kalastajaa kohden, tarvitaan iästä riippumatta kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa. Poikkeuksena on niin sanottu yleinen vesialue meressä, jossa uistelua ja muutakin kalastusta voi harjoittaa ilman erillistä kalastuslupaa. Yleisen vesialueen rajat on merkitty niin sanottuihin peruskarttalahtiin. Vesialueen omistaja voi useimmiten myöntää luvan viehekalastukseen myös sellaiselle alueelle, jossa läänikohtainen viehekalastusmaksu ei ole voimassa, esimerkiksi lohi- ja siikapitoisiin koskiin.
Viehekalastusta ei saa harjoittaa kaikkialla , jotten tarkista ennen kalareissua onko sinun kalastuspaikkassa viehekalastus sallittu.
Muu kalastus ja ravustus[muokkaa]
Muuhun kalastukseen, kuten verkko-, katiska-, nuotta- ja troolikalastukseen tarvitaan aina, iästä riippumatta, vesialueen omistajan lupa. Sama koskee myös ravustusta. Poikkeuksena on jälleen yleinen vesialue meressä, jossa kotitarve- ja virkistyskalastus on vapaata. Varsinaisen kalastusluvan lisäksi 18-64 -vuotiaiden on suoritettava valtion kalastuksenhoitomaksu.
Yleensä verkko- ja katiskalupia myyvät osakaskunnat tai niiden edustajat. Myös monet kaupungit ja kunnat myyvät kalastuslupia vesialueilleen.
Kalastus Ahvenanmaalla[muokkaa]
Kalastusta Ahvenanmaalla säätelee maakunnan oma kalastuslaki. Ahvenanmaalla kaikkeen kalastukseen, myös onkimiseen ja pilkkimiseen, tarvitaan aina kalastusoikeuden haltijan lupa. Ahvenanmaalla kalastavan ei kuitenkaan tarvitse suorittaa kalastuksenhoitomaksua.
Lisäksi on hyvä tietää, että pesivien lintujen suojelemiseksi on rannoilta tapahtuva uistinkalastus kielletty 15.4.-15.6. välisenä aikana. Myös kalojen alamittasäännökset poikkeavat muun Suomen säännöksistä.
Lisätietoa: Ålands Turistinformation, puh. (018) 24 000 ja täältä : [1]
Sen sijaan apulaiset, kuten verkonsoutajat, eivät tarvitse kalastuslupia, kunhan he eivät käsittele pyyntivälineitä tai saalista pyyntitapahtuman yhteydessä.