Ero sivun ”Oulujoki” versioiden välillä
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | '''Oulujoki''' | + | '''Oulujoki''' on [[Oulujärvi|Oulujärven]] laskujoki, joka laskee [[Perämeri|Perämereen]] Oulussa. Se on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pääjoki, ja suuri osa näistä maakunnista kuuluu sen valuma-alueeseen eli [[Oulujoen vesistöalue]]eseen. |
− | + | Kainuun itäosat, Kuhmo ja Sotkamo sekä Kajaanin kaupunki ovat Kuhmon reitin varrella, pohjoisemmat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo ovat Hyrynsalmen reitin varrella, Paltamon nykyinen kirkonkylä Kiehimä reitin laskukohdassa [[Oulujärvi|Oulujärveen]]. Järven etelärannalla on [[Vuolijoki]] ja lännessä Oulujoen niskassa Vaala. Kainuun kunnista ainoastaan Puolanka sijaitsee pääosin [[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] vesistöalueella. | |
− | Oulujoki on maan tunnetuin | + | Oulujoki on maan tunnetuin tervan kuljetusreitti, mutta tervakulttuuri on menettänyt suurimman merkityksensä puulaivoista metallirunkoisiin siirryttäessä. Oulujoen varrella ovat Vaalan jälkeen alajuoksua kohti pohjoispohjalaiset kirkonkylät Utajärvi, Muhos ja jo lakkautettu Oulujoen kunta, ja joen laskukohdassa [[Perämeri|Perämereen]] on valtakunnan mittakaavassakin merkittävä Oulun kaupunki. |
== Sivujoet == | == Sivujoet == | ||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
− | Oulujoki on täysin valjastettu | + | Oulujoki on täysin valjastettu energiatalouden tarpeisiin. Vanha Oulun [[lohi]] ei enää nouse jokeen, mutta korvausistutukset ovat tuoneet arvokalaa kuten [[taimen]]ta ja [[kuha]]a virkistyskalastajien tarpeisiin. Vuonna 2003 Merikosken voimalaitokseen valmistui [[kalaporras]] jota pitkin lohi ja muut kalat pääsevat nousemaan Muhokselle [[Montan voimalaitos|Montan voimalaitokselle]] asti. Lohelle avautui periaatteessa kutupaikkoja Muhosjokeen ja Sanginjokeen. Ammattimaista [[kalastus]]ta on vähän, mutta [[kuore]]en ja [[muikku|muikun]] saaliit vesistössä ovat huomattavia. Vesistössä on mittava rehevöityminen [[maatalous|maatalouden]], turve tuotannon, paperi teollisuuden ja kaupunkijätteen vuoksi. |
== Oulujoen voimalaitokset == | == Oulujoen voimalaitokset == | ||
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=151&a=02692 YLE Elävä arkisto - Oulujoen vanha venereitti] | * [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=151&a=02692 YLE Elävä arkisto - Oulujoen vanha venereitti] | ||
+ | |||
+ | [[Luokka:Suomen joet]] |
Nykyinen versio 18. heinäkuuta 2009 kello 12.24
Oulujoki on Oulujärven laskujoki, joka laskee Perämereen Oulussa. Se on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pääjoki, ja suuri osa näistä maakunnista kuuluu sen valuma-alueeseen eli Oulujoen vesistöalueeseen.
Kainuun itäosat, Kuhmo ja Sotkamo sekä Kajaanin kaupunki ovat Kuhmon reitin varrella, pohjoisemmat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo ovat Hyrynsalmen reitin varrella, Paltamon nykyinen kirkonkylä Kiehimä reitin laskukohdassa Oulujärveen. Järven etelärannalla on Vuolijoki ja lännessä Oulujoen niskassa Vaala. Kainuun kunnista ainoastaan Puolanka sijaitsee pääosin Kiiminkijoen vesistöalueella.
Oulujoki on maan tunnetuin tervan kuljetusreitti, mutta tervakulttuuri on menettänyt suurimman merkityksensä puulaivoista metallirunkoisiin siirryttäessä. Oulujoen varrella ovat Vaalan jälkeen alajuoksua kohti pohjoispohjalaiset kirkonkylät Utajärvi, Muhos ja jo lakkautettu Oulujoen kunta, ja joen laskukohdassa Perämereen on valtakunnan mittakaavassakin merkittävä Oulun kaupunki.
Sivujoet[muokkaa]
Oulujoen sivujoet rannikolta sisämaahan päin lukien ovat:
Kalastus[muokkaa]
Oulujoki on täysin valjastettu energiatalouden tarpeisiin. Vanha Oulun lohi ei enää nouse jokeen, mutta korvausistutukset ovat tuoneet arvokalaa kuten taimenta ja kuhaa virkistyskalastajien tarpeisiin. Vuonna 2003 Merikosken voimalaitokseen valmistui kalaporras jota pitkin lohi ja muut kalat pääsevat nousemaan Muhokselle Montan voimalaitokselle asti. Lohelle avautui periaatteessa kutupaikkoja Muhosjokeen ja Sanginjokeen. Ammattimaista kalastusta on vähän, mutta kuoreen ja muikun saaliit vesistössä ovat huomattavia. Vesistössä on mittava rehevöityminen maatalouden, turve tuotannon, paperi teollisuuden ja kaupunkijätteen vuoksi.
Oulujoen voimalaitokset[muokkaa]
(suluissa valmistumisvuodet)
- Jylhämä (1952)
- Nuojua (1955)
- Utanen (1957)
- Ala-Utos (1957)
- Pälli (1954)
- Pyhäkoski (1951)
- Montta (1957)
- Merikoski (1954, käyttöönotto 1948)
Merikosken voimalaitoksen omistaa Oulun Energia. Muut ovat valtiollisen energiajätin Fortum Oyj:n omistuksessa.