Ero sivun ”Kastemato” versioiden välillä
| (6 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[Tiedosto:Kastemato.jpg|thumb]] | + | __NOTOC__ |
| − | + | [[Tiedosto:Kastemato.jpg|250px|thumb]] | |
| + | '''Kastemato''' eli '''kasteliero''' (''Lumbricus terrestris'') on suurin Suomessa esiintyvistä lierojen heimon neljästätoista lajista. | ||
| − | Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. Laji voi saavuttaa jopa 30cm pituuden. Yleensä kastemadot elävät mullan alla, mutta tulevat kuitenkin sateella maan pinnalle etteivät ne huku. Kastematoja voi löytää yli 50cm syvyydestä savimaasta kesähelteillä ja niitä voi vielä syyskylmälläkin löytää lehtikasoista. | + | Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. Laji voi saavuttaa jopa 30cm pituuden. Yleensä kastemadot elävät mullan alla, mutta tulevat kuitenkin sateella maan pinnalle etteivät ne huku. Kastematoja voi löytää yli 50cm syvyydestä savimaasta kesähelteillä ja niitä voi vielä syyskylmälläkin löytää lehtikasoista. <ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastemato </ref> |
Talvisin kastemadot kaivautuvat roudan alapuolelle. Kastematoja ei esiinny jokapaikassa, jos maatyyppi on vääränlainen. Oletetaan, että maan happamuusarvot vaikuttaisivat tähän. | Talvisin kastemadot kaivautuvat roudan alapuolelle. Kastematoja ei esiinny jokapaikassa, jos maatyyppi on vääränlainen. Oletetaan, että maan happamuusarvot vaikuttaisivat tähän. | ||
| − | Kastemadoilla on tärkeä tehtävä maan hajoittajaelimistönä. Koska ne hajottavat kuollutta kasviainesta mullaksi. | + | Kastemadoilla on tärkeä tehtävä maan hajoittajaelimistönä. Koska ne hajottavat kuollutta kasviainesta mullaksi. <ref>http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/selkarangattomat/tutkimus/lierot.htm</ref> |
| − | Kastemato on | + | == Kastemato kalastuksessa == |
| + | |||
| + | Kastemato on erittäin hyvä [[syötti]] monien kalalajien, kuten [[ahven]]en, [[lahna]]n, [[ankerias|ankeriaan]] ja [[säyne]]en ongintaan. Kastemato kannattaa laittaa koukkuun niin, että suurin osa madosta jää kiemurtelevaksi pääksi. Kiemurtelu houkuttelee kalan nappaamaan, mutta tavallisesti kala nappaa madon päästä. <ref>{{kirjaviite| tekijä= Olli Aulio| vuosiluku= | kirjan nimi= Onkijan kirja| tunnus= 9512048450 | painopaikka= | kustantaja= }}</ref> | ||
| + | |||
| + | === Matojen keräily === | ||
| + | |||
| + | Kastemadot ovat salamannopeita. Yksikin rasahdus tai tömähdys jalkapohjasta ja matoja ei näy hetkeen parin metrin säteellä. Mato pitää takapäänsä maan alla ja etupää tulee aluksi pinnalle. Pitää hiipiä ihan viereen ja hiljaa laittaa käsi noin parin sentin päähän madosta ja napata mato. Kun toinen käsi saa otteen madosta pitää toinen käsi laittaa madon tyveen "lukoksi" jottei mato pääse liukumaan takaisin maahan. Samaan aikaan toisella kädellä vetää hitaasti mutta varmasti matoa ulos kolostaan hellittäen vedon ajaksi "lukkoa" jottei mato katkea. Kastemato on yllättävän vahva verrattuna tavalliseen onkilieroon. Se on massiivisempi ja pidempi. Se soveltuu erityisesti isojen kalojen ongintaan ja pohjaongintaan. Kastemadon pyynnissä vaaditaan kärsivällisyyttä. Joskus ei näy edes yhtä matoa, mutta paremmilla kerroilla niitä on kuin tähtiä taivaalla. <ref>http://web.archive.org/web/20021215215848/www.kalassa.net/onginta/syotit.shtml</ref> | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| Rivi 14: | Rivi 21: | ||
*[[Tunkioliero]] | *[[Tunkioliero]] | ||
*[[Mato]] | *[[Mato]] | ||
| + | |||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| − | + | {{viitteet}} | |
| − | |||
| − | |||
[[luokka:syötit]] | [[luokka:syötit]] | ||
[[luokka:madot]] | [[luokka:madot]] | ||
[[luokka:muut luontokappaleet]] | [[luokka:muut luontokappaleet]] | ||
Nykyinen versio 26. helmikuuta 2012 kello 15.04
Kastemato eli kasteliero (Lumbricus terrestris) on suurin Suomessa esiintyvistä lierojen heimon neljästätoista lajista.
Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. Laji voi saavuttaa jopa 30cm pituuden. Yleensä kastemadot elävät mullan alla, mutta tulevat kuitenkin sateella maan pinnalle etteivät ne huku. Kastematoja voi löytää yli 50cm syvyydestä savimaasta kesähelteillä ja niitä voi vielä syyskylmälläkin löytää lehtikasoista. <ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastemato </ref>
Talvisin kastemadot kaivautuvat roudan alapuolelle. Kastematoja ei esiinny jokapaikassa, jos maatyyppi on vääränlainen. Oletetaan, että maan happamuusarvot vaikuttaisivat tähän.
Kastemadoilla on tärkeä tehtävä maan hajoittajaelimistönä. Koska ne hajottavat kuollutta kasviainesta mullaksi. <ref>http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/selkarangattomat/tutkimus/lierot.htm</ref>
Kastemato kalastuksessa[muokkaa]
Kastemato on erittäin hyvä syötti monien kalalajien, kuten ahvenen, lahnan, ankeriaan ja säyneen ongintaan. Kastemato kannattaa laittaa koukkuun niin, että suurin osa madosta jää kiemurtelevaksi pääksi. Kiemurtelu houkuttelee kalan nappaamaan, mutta tavallisesti kala nappaa madon päästä. <ref>Olli Aulio; , Onkijan kirja, ISBN 9512048450. .</ref>
Matojen keräily[muokkaa]
Kastemadot ovat salamannopeita. Yksikin rasahdus tai tömähdys jalkapohjasta ja matoja ei näy hetkeen parin metrin säteellä. Mato pitää takapäänsä maan alla ja etupää tulee aluksi pinnalle. Pitää hiipiä ihan viereen ja hiljaa laittaa käsi noin parin sentin päähän madosta ja napata mato. Kun toinen käsi saa otteen madosta pitää toinen käsi laittaa madon tyveen "lukoksi" jottei mato pääse liukumaan takaisin maahan. Samaan aikaan toisella kädellä vetää hitaasti mutta varmasti matoa ulos kolostaan hellittäen vedon ajaksi "lukkoa" jottei mato katkea. Kastemato on yllättävän vahva verrattuna tavalliseen onkilieroon. Se on massiivisempi ja pidempi. Se soveltuu erityisesti isojen kalojen ongintaan ja pohjaongintaan. Kastemadon pyynnissä vaaditaan kärsivällisyyttä. Joskus ei näy edes yhtä matoa, mutta paremmilla kerroilla niitä on kuin tähtiä taivaalla. <ref>http://web.archive.org/web/20021215215848/www.kalassa.net/onginta/syotit.shtml</ref>
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
<references />