Ero sivun ”Koivusaaren matalikko” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| (17 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Vesistö == | == Vesistö == | ||
| − | Koivusaaren selkä on osa suurta merenlahtea, jonka pohjukkaan laskee joki, joka tuo mukanaan makeaa vettä. Tämä näkyy myös alueen kalastossa. Alueella on muutamia salmia, sekä matalikkoja, jotka ovat ajoittain hyvän ottipaikan maineessa. Matalikkojen vieressä olevissa syvänteissä asustaa isompaa kalaa. | + | Koivusaaren selkä on osa suurta merenlahtea, jonka pohjukkaan laskee joki, joka tuo mukanaan makeaa vettä. Tämä näkyy myös alueen kalastossa. Alueella on muutamia [[Salmi|salmia]], sekä matalikkoja, jotka ovat ajoittain hyvän ottipaikan maineessa. Matalikkojen vieressä olevissa syvänteissä asustaa isompaa kalaa. |
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
Tämä alue on kookkaiden ahventensa vuoksi hyvän ottipaikan maineessa. Selät ja salmet ovat kuhanpilkkijöiden suosiossa. Rantojen tuntumasta saadaan pienempiä ahvenia, sekä särkikaloja. | Tämä alue on kookkaiden ahventensa vuoksi hyvän ottipaikan maineessa. Selät ja salmet ovat kuhanpilkkijöiden suosiossa. Rantojen tuntumasta saadaan pienempiä ahvenia, sekä särkikaloja. | ||
| + | Suurimmiksi koivusaarella kasvavat hauet, jotka voivat painaa lähes kolme kiloa. Yleisempiä ovat kuitenkin jopa kahden kilon painoisiksi kasvavat kuhat. | ||
| + | |||
| + | == Vinkkejä == | ||
| + | |||
| + | *Vasemmassa ylälaidassa olevien saarien alapuolelta on ainakin jotain isompia noussut. Keskisaaren vasemmassa reunassa olevien mökkien alta myös. [[Kultasiipipilkki|kultasiipi]] ja [[Hopeahologrammi|holo]] ovat olleet melko kovia pilkkejä. | ||
| + | *Alhaalta väyläkeppien välistä tulee hyvin kuhaa ja ahventa ja joskus taimenkin. | ||
| + | *Etsin aina parvia reimareitten välistä, kun ne tuntuu viihtyvän siellä. | ||
| + | *Ensimmäisten tolppien kohdilta [[Ahven-tasapaino|ahven-tasurilla]] todella paljon ahventa. Toinen ottipaikka on alemmat tolpat. | ||
| + | *Punnituksesta ylävasemmalle lähdettäessä ensimmäisten saarten väliin kannattaa mennää heilumaan [[Puna-hopea tasapaino|puna-hopea tasurilla]]. | ||
| + | *Siikojen merkitys kisassa saattaa olla hyvinkin suuri, sillä keskikoko on yleensä parempaa kuin perusahvenilla. Pane paikat, joista siikaa tulee, vankasti muistiin. | ||
| + | *Suuren saaren ja vasemmaisimman saaren välistä siikaa, ahventa ja tiettävästi saatu kuhaa. | ||
| + | *Ne vasemassa yläkulmassa olevat saaret ovat hyviä paikkoja. Se pieni väli mikä on siellä niiden kahden ensimmäisen saaren välissä on joskus hyvä ahvenpaikka. Samoin se reunimmainen saari. | ||
| + | *Saarirykelmän itäpäädyn (olettaen että kartan yläosa on pohjoinen) matalikolta tulee hyvin [[Vihertävä mikrotasapaino|microlla]]. | ||
| + | *Taktiikkavinkki: Pilki syvänteissä tai matalassa ja käytä morria tai pystypilkkiä. Myös tasapainoilla saa joskus hyvinkin. | ||
== Lajisto == | == Lajisto == | ||
| − | [[ahven pp2| | + | *[[ahven pp2|Ahven]] |
| + | *[[kiiski pp2|kiiski]] | ||
| + | *[[särki pp2|särki]] | ||
| + | *[[hauki pp2|hauki]] | ||
| + | *[[kuha pp2|kuha]] | ||
| + | *[[salakka pp2|salakka]] | ||
| + | *[[lahna pp2|lahna]] | ||
| + | *[[pasuri pp2|pasuri]] | ||
| + | *[[sorva pp2|sorva]] | ||
| + | *[[säyne pp2|säyne]] | ||
| + | *[[taimen pp2|taimen]] | ||
| + | *[[siika pp2|siika]] | ||
| + | *[[kivinilkka pp2|Kivinilkka]] | ||
| + | *[[Kolmipiikki pp2|Kolmipiikki]] | ||
| + | *[[Isosimppu pp2|Isosimppu]] | ||
| + | *[[Ruutana pp2|Ruutana]] | ||
| + | |||
| + | {{Propilkki 2:n vesistöt}} | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 14.10
Vesistö[muokkaa]
Koivusaaren selkä on osa suurta merenlahtea, jonka pohjukkaan laskee joki, joka tuo mukanaan makeaa vettä. Tämä näkyy myös alueen kalastossa. Alueella on muutamia salmia, sekä matalikkoja, jotka ovat ajoittain hyvän ottipaikan maineessa. Matalikkojen vieressä olevissa syvänteissä asustaa isompaa kalaa.
Kalastus[muokkaa]
Tämä alue on kookkaiden ahventensa vuoksi hyvän ottipaikan maineessa. Selät ja salmet ovat kuhanpilkkijöiden suosiossa. Rantojen tuntumasta saadaan pienempiä ahvenia, sekä särkikaloja. Suurimmiksi koivusaarella kasvavat hauet, jotka voivat painaa lähes kolme kiloa. Yleisempiä ovat kuitenkin jopa kahden kilon painoisiksi kasvavat kuhat.
Vinkkejä[muokkaa]
- Vasemmassa ylälaidassa olevien saarien alapuolelta on ainakin jotain isompia noussut. Keskisaaren vasemmassa reunassa olevien mökkien alta myös. kultasiipi ja holo ovat olleet melko kovia pilkkejä.
- Alhaalta väyläkeppien välistä tulee hyvin kuhaa ja ahventa ja joskus taimenkin.
- Etsin aina parvia reimareitten välistä, kun ne tuntuu viihtyvän siellä.
- Ensimmäisten tolppien kohdilta ahven-tasurilla todella paljon ahventa. Toinen ottipaikka on alemmat tolpat.
- Punnituksesta ylävasemmalle lähdettäessä ensimmäisten saarten väliin kannattaa mennää heilumaan puna-hopea tasurilla.
- Siikojen merkitys kisassa saattaa olla hyvinkin suuri, sillä keskikoko on yleensä parempaa kuin perusahvenilla. Pane paikat, joista siikaa tulee, vankasti muistiin.
- Suuren saaren ja vasemmaisimman saaren välistä siikaa, ahventa ja tiettävästi saatu kuhaa.
- Ne vasemassa yläkulmassa olevat saaret ovat hyviä paikkoja. Se pieni väli mikä on siellä niiden kahden ensimmäisen saaren välissä on joskus hyvä ahvenpaikka. Samoin se reunimmainen saari.
- Saarirykelmän itäpäädyn (olettaen että kartan yläosa on pohjoinen) matalikolta tulee hyvin microlla.
- Taktiikkavinkki: Pilki syvänteissä tai matalassa ja käytä morria tai pystypilkkiä. Myös tasapainoilla saa joskus hyvinkin.
Lajisto[muokkaa]
- Ahven
- kiiski
- särki
- hauki
- kuha
- salakka
- lahna
- pasuri
- sorva
- säyne
- taimen
- siika
- Kivinilkka
- Kolmipiikki
- Isosimppu
- Ruutana
|