Ero sivun ”Vaapun valmistus” versioiden välillä

Nykyinen versio 23. heinäkuuta 2021 kello 18.02

Cpt Miller[muokkaa]

On kalassa.netin moderaattori, joka johtaa kalapedia projektia. Itsestäni voisin sen verran kertoa että pidän luonnontieteistä erityisesti biologia on lähellä sydäntä. Kalastan myös usein. Jigikalastus on lempipuuhaani kesäisin. Minut tavoittaa kalassa.netin chatista. Jos sinulla on jotain asiaa minulle, laita ihmeessä yv:tä kalassa.netissä tai keskustelusivulleni.

Lista Kalapedian ylläpito-ryhmästä[muokkaa]

Cpt Miller (Päätoimittaja, moderaattori, valvoja + byrokraatti)

Kipster (Apul.päätoimittaja, valvoja + byrokraatti)

Kala erkki (Apul.päätoimittaja, valvoja + byrokraatti)

Qkkeli (Moderaattori, valvoja + byrokraatti)

Timpe (Moderaattori, valvoja + byrokraatti)

Toimitus (Admin, valvoja + byrokraatti)

Lista kalapedian toimittajista:[muokkaa]

A. B. Korhonen

Don Miguel

Hoksaahven

Kala Erkki

Meetvursti

ohyeahiguess

szczupak

[Tkk] MIETTINEN

_ankkuri_

Ero sivun ”Vaapun valmistus” versioiden välillä

Nykyinen versio 23. heinäkuuta 2021 kello 18.02

Cpt Miller[muokkaa]

Lista Kalapedian ylläpito-ryhmästä[muokkaa]

Lista kalapedian toimittajista:[muokkaa]

Navigointivalikko

Haku

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-Tämä artikkeli on tarkoitettu oppaaksi vaapunvalmistusta aloitteleville. Myös kokeneemmat voivat siitä saada joitain uusia ideoita. Artikkelissa käydään läpi vaapunvalmistus vaihe vaiheelta alusta loppuun - suunnittelusta koeuittoon. Artikkeliin on pyritty keräämään kokoelma aloittelijalle mielestäni sopivimmista tarvikkeista ja helpoimmista menetelmistä.
+{{Käyttäjä:Cpt Miller}}
-[[Kuva:Kuva00.jpg|thumb|300px|]]
-== Johdanto ==
-Tämä artikkeli on tarkoitettu aloitusoppaaksi ensimmäisiä vaappujaan väkertäville. Todennäköisesti monet artikkelissani esittelemäni menetelmät herättävät jonkinlaista keskustelua konkareiden keskuudessa ja osa saattaa pitää niitä myös "väärinä" tapoina. Itse aloitin vaapunvalmistuksen vuonna 1990 ja olen ajan myötä tutustunut moniin erilaisiin valmistustapoihin ja materiaaleihin. Kun aikanaan aloitin vaapunvalmistuksen, oli kaikki aiheeseen liittyvä tieto tarkoin varjeltua ja harrastus tuntui välillä siltä, kuin salatieteitä olisi tutkinut. Lähes kaikki piti kokeilla ja keksiä itse, yleensä kantapään kautta ja oppi tuli epäonnistumisista. Nykyään netti on tietoa ja mielipiteitä pullollaan ja valloillaan on pikemminkin kilpailu siitä, kenen tapa valmistaa vaappuja on se ainoa oikea ja paras. Tässä mielipiteiden viidakossa aloittelijan on vaikea löytää helppoa ratkaisua vaappunsa valmistamiseksi, mutta tämän artikkelin tarkoitus on antaa yksi varmasti toimiva vaihtoehto. Moni asia on kuitenkin muuttunut tämän artikkelin kirjoitushetkestä, mutta pääpiirteissään tietoa voi vieläkin käyttää ihan sujuvasti hyväkseen.
-Vaappujen pintakäsittelyistä on mainittu vain perusteet. Aiheesta on kuitenkin tekeillä myös toinen laajahko katsaus, mutta sen valmistumisen ajankohta ja julkaisu ovat vielä avoinna.
-Esittelen nyt vaapunvalmistuksen vaihe vaiheelta alusta loppuun. Tässä on kokoelma aloittelijalle mielestäni sopivimmista tarvikkeista ja helpoimmista menetelmistä.Tämä menetelmä ei ehkä kaikkien mielestä ole paras, mutta lopputuloksena on hyviä ja pyytäviä vaappuja.
-== OSA 1 - Rungon valmistus ==
-'''Vaihe 1: Suunnittelu'''
-Tämä on vaapunteon lopputuloksen kannalta yksi merkittävimmistä hetkistä. Istu rauhassa alas ja tuumaa tovi. Avaa kalapakki, levittele ja lajittele vaappusi. Lue vaikkapa lehtiä ja katsele viehetestiin osallistuneita vaappuja. Käy kalastustarvikekaupassa ja katsele hyllyjä. Paina mieleesi runkomalleja ja leukaläppäratkaisuja. Kirjaa väritykset tarkasti mielesi syvimpiin sopukoihin. Aloita myös kirjanpito, johon kirjaat kalareissulla mieleesi tulleet ajatukset. Millainen viehe NYT pitäisi olla, että kalaa tulisi. Ensi reissulla sellainen pitäisi olla, joten paina tämä idea ja tarve tarkasti muistiin.
-Laske määrä, jonka pystyt kerralla tekemään vaappuja. Älä ahnehdi liikaa, sillä silloin vaaput saattavat jäädä laatikkoon odottamaan aikaa tulevaa. Ensimmäiseen erään voisi olla ehkä 20 vaappua sopiva määrä. Myöhemmin ehkä 50 vaappua ja sitten 100:n erä, josta liikenee jo muutama myydä naapurille ja kalakaverillekin, ehkäpä sukulaisille lahjaksikin.
-Ota kynä ja paperia käteesi. Viivain ja värikynät viereen toiselle puolelle ja ideoita sitten paperille sitä mukaan kuin niitä syntyy. Päätä kohdekalalajisi ja haluamasi vaapun pituus. Piirrä paperille erilaisia runkomalleja, joita vertailet mielessäsi siihen optimaaliseen vaappuun. Valitse niistä se paras ja ala sitten suunnitella värityksiä. Mieti mitä maaleja ja pinnoitusvaihtoehtoja sinulla on käytettävissäsi. Pysy niiden rajoissa, mutta älä sulje materiaalihankintojen vaihtoehtoa pois. Vaapun muotoa voit vielä profiloida pidemmällekin tekemällä kuvat edestä ja ylhäältä päin. Sommittele kuvaan myös leukaläppä ja sisälle asetettava runkolanka.
-[[Kuva:kuva01.jpg]]
-''Hyvästä suunnittelusta on suunnatonta hyötyä vaapun valmistuksessa''
-Lopputuloksena sinulla pitäisi olla täydellinen värikartta tulevasta vaappuerästäsi ja muutamia hyviä ehdokkaita runkomalleiksi vaapuille. Parhaat runkomallit voit siirtää jatkokäsittelyyn. Leikkaa vaapun kuva tarkasti irti paperilta ja tee siitä sapluuna. Sapluunan avulla voit tehdä aina samanmallisia vaappurunkoja. Säilytä sapluuna ja kirjoita siihen vaappuprototyyppisi nimi ja päivämäärä. Kymmenen vuoden kuluttua sinulla saattaa olla jo kymmeniä eri vaappumalleja, joten niiden erottamisen vuoksi kannattaa merkitä nämä sapluunat huolella.
-[[Kuva:kuva02.jpg]]
-''Paperista leikattuja sapluunoita''
-Suunnitteluvaihe kuulostaa askartelulta ja turhalta, mutta se on ehdottoman tärkeä, jos teet yhtään suurempia vaappumääriä kerralla. Yksittäisten vaappujen tekemisen voi toteuttaa perstuntumalta, mutta jo 10 on tarpeeksi iso erä tehdä työlle hyvä suunnitelma. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
-'''Vaihe 2: Materiaalin valinta'''
-Vaappuja voi rakennella rajattoman monista eri materiaaleista. Tavallisin niistä on kuitenkin puu. Sivuutan tässä artikkelissa kaikki omituiset materiaalit (muovit, muovailumassat, uretaanivaahdon, sinitarran, pyyhekumin yms yms..) ja keskityn ainoastaan puuhun raaka-aineena.
-Puulajin valinta voi olla helppoa tai vaikeaa, riippuen pitkälti kokemuksesta ja saatavuudesta. Helpoin ja perinteisin ratkaisu on valita balsa, mutta kevyenä ja heikkona materiaalina se ei ole kaikkien mielestä paras vaihtoehto. Heittopituuksissa painavampi puu ajaa asiansa ja hauen hampaille saisi olla tarjolla kovempaa puuta. Vetouistelussa painolla ei sinänsä ole merkitystä, eivätkä taimenet ja kirjolohet hampaillaan helposti kuluta lakkapintaa puhki. Työstämisen helppous taas puhuu usein balsan puolesta.
-Olen kerännyt tähän hieman luettelomaiseen muotoon eri puulajeja ja niistä tehtyjä havaintoja. Kuten sanottua, oikeaa ratkaisua vaappumateriaaliksi ei ole. Materiaali on aina valittava tilanteen mukaan ja kaikkea kannattaa kokeilla. Lukijoilla voi olla eriäviä mielipiteitä näistä kommenteista, mutta nämä ovat omia havaintojani ja niihin perustuvia lausuntoja.
-'''''Balsa'''''
-Yleistä:
-Balsa on ehkä tavallisin vaapunvalmistuksessa käytetty puulaji. Balsaa uskaltaa suositella kaikille aloittelijoista kokeneempiin valmistajiin. Se on kevyttä, mutta suhteellisen heikkoa rakenteeltaan. Balsaa ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota puun laatuun. Nuori puu on erittäin kevyttä ja heikkorakenteista. Siitä tehdyt vaaput lohkeavat mitättömistä syistä ja vieheet eivät paina juurikaan mitään. Tällaisen puun ostamista en suosittele. Vanha puu taasen on tiukkasyisempää ja "painavaa". Siitä saa tehtyä kestävämpiä ja pidempiheittoisia vaappuja, mutta työstäminen on vaikeampaa. Olen törmännyt jopa niin tiukkasyiseen balsaan, että puukonterä suorastaan liukui sitä pitkin, eikä pureutunut siihen lainkaan! Pikkutarkassa työstämisessä on tällöin tyydyttävä hiomapaperiin.
-Suosittelen balsaa vetouisteluun, mutten heittokalastukseen käytettäviin vaappuihin. Hauellekin suosittelen vain varauksella ja silloinkin vaappuun vaaditaan erityisiä pintakäsittelykonsteja kestävyyden parantamiseksi. Tosin jos jaksat aina välillä lakkailla vaappusi uudestaan reikien tukkimiseksi, niin ongelmia ei pitäisi olla. Käytä kuitenkin mahdollisimman ohutta lakkaa, ettei vaapun herkkä uinti kärsisi ylimääräisistä lakkakerroksista.
-Saatavuus:
-Balsaa myydään lähes kaikissa kalastustarvikeliikkeissä nykyään. Askartelukaupat ja isoimpien tavaratalojen (kuten Ylivieskan Kärkkäinen) kalastushyllyt sisältävät yleensä balsaa. Puukeskuksistakin sitä kuulemma saa, mutta ainakaan Kuopiossa sitä ei ollut. Valikoimat vaihtelevat näemmä paikkakunnittain. Hintakin on kohtuullisen edullinen. Valmiina riukuina balsa on kalliimpaa kuin isompina lankkuina.
-Työstettävyys:
-Erittäin helppoa työstää. Hyvälaatuisesta balsasta loihtii yhden vaappuaihion puukolla ja hiomapaperilla kymmenessä minuutissa helposti. Nuori ja vanha puu ovat ongelmatapauksia, jotka kannattaa jättää kauppaan. Nuori puu hajoaa käsiin (tai kalan suuhun) ja vanha taas on sitkasta kuin kataja.
-Hyvää:
-       - Helppo työstettävyys
-       -Kohtalaisen edullista (lautoina)
-       -Hyvä saatavuus kalastustarvikeliikkeistä
-Huonoa:
-       -Heikko kestävyys
-       -Keveys
-       -Laatu vaihtelee rajusti
-'''''Apassi'''''
-Yleistä:
-Toiseksi yleisin vaappumateriaali. Usein valmiiksi sorvatut aihiot ovat juuri apassia. Apassi on melko painavaa ja kohtalaisen helppoa käsitellä ja sitä myydään lähes kaikissa puutavaraa myyvissä kohteissa. Apassista tehdään esim. saunanlauteita, eikä sen hintakaan ole päätä huimaava.  Apassilla on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta se ei anna niin paljoa periksi kuin balsa. Tästä on haittaa tietyissä tilanteissa, sillä periksiantamaton materiaali saattaa aiheuttaa lakka- ja maalipinnan halkeilua. Jos aiot sorvauttaa vaappurunkosi, suosittelen apassia. Apassi on myös sopivan painavaa heittelyyn ja kestää hauenkin hampaita melko mukavasti. Apassi on valintasi, jos omistat dremelin tai jonkun muun työtä helpottavan laitteen.
-Saatavuus:
-Apassia saa lähes kaikista puutavaraa kauppaavista liikkeistä. Pistä myös vanhat apassiset saunanlauteet talteen tai ainakin tarkista niiden laatu. Joskus materiaali on säilynyt hyvin ja niistä vuolee vielä pitkään vaappuja. Toisinaan ne ovat menettäneet parhaat ominaisuutensa ja silloin ne kannattaa jättää omaan arvoonsa. Hinta vaihtelee. Apassi ei ole mitään halvinta saatavilla olevaa puutavaraa, mutta vaapputarpeisiin tarvittavat määrät ei paljon puuta vaadi.
-Työstettävyys:
-Vaihtelevaa. Joskus saa niin helposti työstettävää apassia, että vuolenta sujuu ilman suurempia mutinoita. Toisinaan saa käsiinsä niin tiukkaa lautaa, että jo pelkkä sahaaminen kirvoittaa hien otsalle ja vuolenta saa aikaan rakkoja kouriin. Hionta on työlästä ja hidasta johtuen puun kovuudesta.
-Hyvää:
-       -Tarpeeksi painavaa heittokalastukseen
-       -Kestää hauenkin hampaat
-       -Hyvä saatavuus puutavaraliikkeistä
-Huonoa:
-       -Materiaalin kovuus ja työstämisen hitaus
-       -Rakot käsissä tai sitten dremelin tarve
-       -Ei anna periksi kutistuvalle lakalle, minkä vuoksi pinta saattaa halkeilla.
-'''''Haapa'''''
-Yleistä:
-Omia kokemuksia minulla ei haavasta ole, joten joudun käyttämään tähän arviointiin toisilta kuultuja kommentteja. Haapa on perinteinen vaappumateriaali. Sitä on käytetty erilaisiin puuvieheisiin ennen kuin erikoispuutavaraa on ollut liiemmälti saatavilla. Haapaa voi maata omistavat käydä kaatamassa omista metsistään, joten saatavuus on ainakin näissä tapauksissa varsin hyvä. Laatu vaihtelee paljon, ainakaan pystyyn kuolleet puut eivät kelpaa materiaaliksi. Käytetyn haavan tulee olla kiinteää ja kovaa. Se vaatii huolellisen kuivattamisen, mutta sitä ei saa päästää halkeilemaan. Suosittelen haapaa harrastelijoille, jotka haluavat kokeilla rakentamista, mutta eivät aio tehdä suurempia sarjoja.
-Saatavuus:
-Metsissä sitä kasvaa, hyvälaatuisen löytäminen saattaa olla vaikeaa. Lautatarviketavaran saatavuudesta minulla ei ole tietoa.
-Työstettävyys:
-Kovahko materiaali, perinteinen suomalainen puu. Oksista ei niin paljoa haittaa kuin esim. männyssä. Vaatii tehokkaampia esikäsittelyvaiheita työn nopeuttamiseksi.
-Hyvää:
-       -Materiaalin saatavuus ja hinta, jos on omaa metsää
-       -Suomalaisista puulajeista ilmeisesti paras valinta
-       -Kestävyys
-       -Painavuus
-Huonoa:
-       -Vaikea löytää laadukasta puuta
-       -Prosessoimisen vaikeus (esim. kuivattaminen ilman halkeilua)
-       -Työstämisen hitaus
-'''''Koivu'''''
-Yleistä:
-Koivusta yleensä kaikki vaappunikkarit ainakin kertaalleen kokeilevat tehdä vaappuja. Epäilen suuresti, että se myös jää kokeiluksi ja saattaa olla samalla viimeinen ja ainoa vaappu, minkä koskaan tulee tekemään. Koivun käyttöönotolle puoltava tekijä on sen hyvä saatavuus. Sitä on joka paikassa polttopuina ja vaikka missä muodossa. Ei tarvita kuin puukko ja vähän ylimääräistä aikaa ja ensimmäinen aihio alkaa muotoutumaan. Koivu on kuitenkin piinallisen jänteinen puu, eivätkä jänteet tunnu menevän suoraan sitten missään. Vaapuista tulee usein epäsymmetrisiä tai sitten niiden työstäminen on hidasta ja vaikeaa. Suosittelen koivua kokeilumielessä, mutta suurempiin työstämiseriin en lähtisi tämän puulajin kanssa.
-Saatavuus:
-Erittäin hyvä. Halkopinoissa sitä on mielin määrin. Ota vaikka laavulta yksi klapi mukaan ja kokeile tehdä siitä vaappu. Jos mieltyy materiaaliin, niin huoltoasemalta voi ostaa vaikka sylyksellisen puita lisää. Lautatavaranakin koivua luonnollisesti on ja saatavuus takuulla hyvä.
-Työstettävyys:
-Kova ja syinen puu. Oksapaikat ja kierteiset syyt vaikeuttavat työstämistä. Kovaa ja painavaa, mutta hidasta työstää. Syinen puu lohkeaa helposti vuolemisen aikana. Monta kirosanaa on lentänyt, kun pitkän työstämisen tuloksena puusta lohkee iso palanen irti pienen lastun sijasta.
-Hyvää:
-       - Saatavuus
-       - Kovaa ja kestävää
-       - Painavaa
-Huonoa:
-       - Kierteiset syyt vaikeuttavat symmetrian aikaansaamista
-       - Hidasta työstettäväksi
-       - Saattaa joskus mennä mutkalle vielä myöhemmälläkin ajanhetkellä
-       - Lohkeilee helposti vuoltaessa
-'''''Mänty'''''
-Yleistä:
-Mänty on varmaankin tavallisinta lautatavaraa, mitä saatavilla on. Se on kovaa ja painavaa, eikä sen työstäminenkään ole mitenkään mahdottoman vaivalloista. Männylle tyypillistä on oksaisuus, mikä haittaa vaapunvalmistusta. Oksapaikat voi kiertää, mutta ongelmaksi muodostuu kuitenkin puun pihkaisuus. Omalla kohdallani männyn pihka ei ole ollut ongelma, mutta olen kuullut kommentteja, että tämä pihka voisi pitkänkin ajan kuluttua nousta vaapun pintaan asti tärvelemään pinnoitteita. Mänty on myös rakenteeltaan herkästi lohkeavaa. Suosittelen mäntyä vaapunvalmistuksen kokeiluun, mutten suurempaan tehtailuun.
-Saatavuus:
-Yksi maamme yleisimmistä puista. Nuoret käyttäjät voivat ottaa sitä vaikkapa puukäsityöluokan jätepuulaatikosta palasen kotiin ja kokeilla. Suurempaan työstämiseen voi hankkia lautaa melkeinpä mistä vaan. Hintakin on edullinen.
-Työstettävyys:
-Sama kuin aiemmissa kovissa puulajeissa. Mäntyyn uppoaa puukonterä hyvin, mutta hiominen on hidasta. Lohkeamisvaara on ilmeinen.
-Hyvää:
-       - Kovuus
-       - Painavuus
-       - Erittäin hyvä saatavuus
-       - Materialiin edullisuus
-Huonoa:
-       - Oksat
-       - Pihka
-       - Lohkeilevuus
-       - Hidas työstettävyys
-'''''Kaarna'''''
-Yleistä:
-Hyvää paksua männynkaarnaa löytää joskus avohakkuilta. Sitä ei saa mennä repimään irti elävästä puusta, mutta kannoista ja maasta löytyviä kaarnanpalasia voi kerätä. Kaarna on erittäin herkästi lohkeilevaa materiaalia, joten sen kanssa täytyy olla varovainen ja kärsivällinen. Toisaalta se on pehmeää ja helppokäyttöistä, jopa lapset saavat tylsillä linkkareilla työstettyä siitä kaarnaveneitä! Kaarnan ongelmana on kuitenkin tumma väri, mikä vaatii voimallisia pohjamaalauksia, jotta maalatut värit saavat kiiltoa ja näkyvyyttä. Tummasävyisiin lohivaappuihin kaarnan oma väri tietenkin voisi luoda sen oman persoonallisen otteensa. Suosittelen kaarnaa kaikille aloittelijoille, mutta materiaalin saatavuuden ja tasalaatuisuuden takaaminen on mahdotonta. Siksipä irrallaisia yksilöitä siitä voi tehdä, mutta suurempia sarjoja ei.
-Saatavuus:
-Avohakkuilta, jos on kaadettu isoja ja vanhoja puita. Löytyminen on pitkälti tuurista kiinni. Usein kaarna on liian ohutta tai hataraa, että siitä voisi tehdä vaappuja.
-Työstettävyys:
-Mitä mainioin. Vetää laadukkaana palasena vertoja balsalle. Lohkeamisen vaara on kuitenkin erittäin suuri.
-Hyvää:
-       -Helppo työstää
-       -Painavampaa kuin balsa
-Huonoa:
-       -Lohkeaa helposti
-       -Hyvälaatuista ei löydä juuri mistään
-       -Tumma väri vaikeuttaa maalaamista
-''Muut puulajit''
-Muita puulajeja on tarjolla vaikka kuinka paljon. Isosta osasta en osaa sanoa mitään, mutta kerronkin tässä vain niistä, mitä olen kokeiluluonteisesti käyttänyt. Ne eivät ole niitä tavallisimpia puulajeja vaapunvalmistuksessa, joten näitä en suoranaisesti suosittele kenellekään.
-'''''Pihlaja'''''
-Hyvälaatuista pihlajaa vaapunvalmistuksen tarpeiksi on vaikea löytää. Puu on lohkeilevaa ja kovaa, mutta hyvästä palasesta saa varsin hyvää vaappumateriaalia. Uskallan suositella tätä vaappumateriaaliksi siinä missä koivua ja haapaakin.
-'''''Tammi'''''
-Uskomattoman kovaa puuta vuoltavaksi. Parin lastun jälkeen lopetin työstämisen. Jos joku tästä vaapun jaksaa tehdä, niin ei sitä hauki puremalla rikki saa! Dremel vaatimuksena!
-'''Vaihe 3: Valmistelut'''
-Jos olet ostanut käytettävän puun valmiina riukuna, niin sinun ei tarvitse tälle vaiheelle paljoa aikaa uhrata. Yleensä esim. balsa kuitenkin tulee niin paljon edullisemmaksi ostaa lautana, että tällekin vaiheelle on varattava vähän aikaa. Tarvitset siis mittanauhan, ja jos et luota arviointikykyysi, niin jonkin suorakulmaisen esineen, jolla piirrät lautaan suorat viivat helpottamaan sahaamista. Mittaat siis laudasta tarvitsemasi pituisia pätkiä ja sahailet niitä tarvittavan määrän. Tämän jälkeen otat suunnitteluvaiheessa tekemäsi sapluunan käteen ja piirrät laudan palaan vaapun sivuprofiilin. Yleensä laudanpalalle mahtuu 3-5 vaappua rinnakkain, mutta liian ahtaaseen tilaan niitä ei kannata piirtää. Piirtämisen jälkeen nostat lautapalan pystyasentoon ja lohkot puukon terällä laudan osiin. Tämä lohkominen on syytä tehdä maltilla, ettei puun syyt lohkea väärään suuntaan ja turmele vaappujen profiileja.
-[[Kuva:kuva03.jpg]]
-''Sopivan kokoisiksi lohkottuja puupalikoita, joihin on piirretty sivuprofiili valmiiksi''
-Jos käytät jotain kovempaa puulajia kuin balsa, on sirkkelistä suunnatonta apua tässä työvaiheessa. Sillä saat laudastasi juuri sopivan kokoisia riukuja, joista on helppo alkaa työstää vaappuja. Kaikki ylimääräinen puutavara kannattaa eliminoida sapluunalla piirtämäsi profiilin ulkopuolelta, sillä puukolla työstäminen on hidasta ja vaivalloista isoa erää tehdessäsi. Mikäli käytössäsi ei ole sirkkeliä ja käyttämäsi puutavara on lautamuodossa, niin voit ottaa jonkun vanhan mora-puukon ja asettaa sen pystyyn asetetun laudan päälle ja vasaralla naputella puukon hamaralle ja lohkoa puun tällä menetelmällä. Pituussuuntaan sahaaminen on niin hidasta ja työlästä, että sitä en itse ainakaan jaksaisi käsivoimin alkaa tekemään.
-Tämän vaiheen jälkeen sinulla on sopivan kokoisia puun palasia, joihin on piirretty vaapun sivuprofiilit.
-'''Vaihe 4: Vuoleminen, hiominen ja runkolangan ura'''
-Tässä vaiheessa keskityn kuvailemaan lähinnä balsan vuolemista. Vuolenta on pitkälti samanlaista myös kovemmilla puumateriaaleilla, mutta joudut käyttämään enemmän aikaa ja voimaa suoritukseen. Mahdollisesti joudut myös turvautumaan dremeliin tai muihin apuvälineisiin (hiomakone, kuviosaha, jne). Balsalle riittää puukko ja pari eri karkeusasteen hiomapaperiarkkia.
-Nyt on viimeinkin aika tarttua puukkoon tiukasti ja aloittaa vaapun rakentamisen konkreettisin vaihe. Tässä tarvitaankin sitten malttia ja harkintaa rutkasti, ettei tule tehtyä peruuttamattomia virheitä.Yksikin liian ahne sipaisu puukolla ja vaappu joutaa lastujen kera roskiksen lepoon. Tavoitteena on pyrkiä pitämään vaappu symmetrisenä koko vuolemisen ajan. Tämä takaa kauniin ja varmauintisen aihion.
-Vuolemisen ensimmäinen vaihe on vuolla tämän sapluunalla piirretyn sivuprofiilin mukaisesti. Tarvitset tähän tarkoitukseen mieluiten pitkällä tasaisella terällä varustetun puukon, jolla saat vuoltua parilla lastulla koko selkä- ja vatsapuolen vaapusta. Mahdollinen kovera muoto vatsanpuolella hidastaa hieman työtä ja joudut olemaan erityisen tarkkana, ettei vaapustasi lohkea liian suuria palasia. Älä yritä hivoitella sapluunan viivaa, vaan pysy siitä hiukan erillään koko ajan. Pidä puukon terä tarkasti suorassa, ettei vaapun selkä- tai mahapuolesta tule kaltevaa. Suorat pinnat helpottavat merkittävästi symmetrian hahmottamista prosessin eri vaiheissa. Kun selkä ja vatsa alkavat pääsääntöisesti noudatella sapluunan viivaa, on aika tarttua hiomapaperiin ensimmäisen kerran. Tässä vaiheessa kannattaa käyttää varsin karkeaa paperia, koska kyseessä ei ole mikään viimeistely vielä. Hiomapaperilla hiotaan vaapun selkä ja vatsa lopullisesti sapluunan viivalle. Samalla tarkastetaan symmetria sivusuunnassa ja silmiä siristellen arvioidaan vaapun kaarevuutta. Möykkyiset ja epätasaisen näköiset kohdat pitää tasoittaa.
-[[Kuva:kuva04.jpg]]
-''Vaappuja, jotka on vuoltu sivuprofiilin mukaiseen muotoon''
-Tämän jälkeen sahataan runkolangalle ura. Joissain valmiissa balsariu’uissa näkee uran jo valmiina, mutta huonompilaatuisessa puutavarasta tästä enemmän haittaa kuin hyötyä. Ensinnäkin puu lohkeaa helpommin sapluunavaiheeseen vuolemisessa, jos ura on jo valmiina. Toisekseen, joudut sovittamaan vaapun etu ja takapään korkeuden juuri tämän uran mukaiseksi, mikä ei ole aina helppoa. Monet sahaavat uran vasta valmiiseen vaappurunkoon. Sekin on kyllä mahdollista, mutta en suosittele sitä, koska pyöreälle pinnalle on vaikeampi sahata suora ura. Ehdottomasti hyödyllisintä lankaura on sahata juuri tässä vaiheessa, jolloin pinta on vielä suora.
-Sahaamiseen tarvitset ohuen ja kevyen sahanterän. Joistain kaarisahoista tai rautasahoista (tjsp) saa terän irroitettua, tai sitten voit ostaa niiden vaihtoteriä irtokappaleina. Tällainen  irtoterä on tässä työvaiheessa ehkä paras valinta. Se on ohut, kevyt ja pienihampainen terältään. Sahanterän toinen pää kannattaa teipata vaikka maalarinteipillä paremman otteen takaamiseksi. Voit piirtää vaappuun keskiviivan, jos se helpottaa sinua sahaamaan suoraan. Vaapun lankaura sahataan hitaasti ja varovasti, koko ajan tarkkaillen, että ura tulee mahdollisimman suoraan kaikissa suunnissa. Se voi mennä mutkalle vaapun pituussuunnassa, mutta tämän virheen pystyy vielä kohtuu helposti korjaamaan vuolentavaiheessa.
-[[Kuva:kuva05.jpg]]
-''Runkolangan uran sahaaminen''
-Jos sahaat vinon uran vaapun korkeussuunnassa, se tulee vaikuttamaan merkittävästi lopulliseen vaapun uintikykyyn. Tämänkin virheen voi vielä vuolemalla korjata, mutta se on vaikeaa. Varsinkin symmetrisyyden säilyttäminen tulee hankalaksi. Sahaa lankauraa etu- ja takapäässä haluamallesi korkeudelle. Jos runko on malliltaan kiemura, joudut sahan terän pääosalla ”nitkuttamaan” uraa rungon koveraan osaan.
-Sahauksen jälkeen voit nykäistä siitä pari kertaa hiomapaperin reunalla, jolloin ylimääräiset roskat lähtevät pois. Uraa ei kannata tehdä yhtään liian isoksi, koska pieni ura on helpompi täyttää, ja saat kapeaan väliin liimattua langan tiukempaan kiinni (ja liiman menekki on pienempää).
-[[Kuva:kuva06.jpg]]
-''Runkolangan uran oikea paikka on keskellä kaikista suunnista katsottuna''
-Tämän jälkeen alkaa vaapun vuoleminen leveyssuunnassa omaan muotoonsa. Menetelmä on sama kuin korkeussuunnassakin, paitsi itse en käytä mitään sapluunaa tähän työvaiheeseen. Vaapun symmetrisyyttä voi tarkkailla juuri sahatusta lankaurasta. Lankauraa apuna käyttäen saat varsinkin etu- ja takapään juuri oikeaan kohtaan, eikä rungosta tule kiero. Ole erityisen varovainen juuri näiden etu- ja takaosien kanssa, sillä yksikin lipsahdus saattaa lohkaista liian ison palasen irti. Tällöin joudut lyhentämään vaappuasi, eikä siitä enää tulee suunnitellun kaltainen! Symmetrian varmistat jälleen kerran hiomapaperilla viimeistelemällä. Tämän työvaiheen jälkeen sinulla on vaappuaihio, joka on sivu- ja yläsuunnasta katsottuna oikean mallinen, mutta edestä tai takaa tarkasteltuna nelikulmainen.
-[[Kuva:kuva07.jpg]]
-''Symmetrinen vaappurunko jo kahdesta suunnasta tarkasteltuna''
-[[Kuva:kuva08.jpg]]
-''Sama työvaihe edestäpäin katsottuna''
-Seuraavassa työvaiheessa vaapun rungosta tehdään 8-kulmainen. Puukolla vuollaan huolellisesti sopivassa kulmassa pitkien sivujen kulmat pois. Vieläkin pyritään säilyttämään symmetria mahdollisimman tarkasti. Itse olen usein jopa hionut vielä nämäkin syntyneet viistot pinnat. Viistoja pintoja vuoltaessa kannattaa tehdä jatkuvasti arviointeja lankauraan, ettei tule tehtyä epäkeskoa runkoa. Viistoja pintoja ei kannata viedä ihan päihin asti, vaan loiventaa ne häiventyneiksi. Kannattaa olla tarkkana sen suhteen, millaisen profiilin vieheelleen haluaa. Mitä monimutkaisempaa runkoa olet suunnitellut, sitä enemmän joudut harkitsemaan seuraavan lastun vuolemista. Tämän vaiheen jälkeen et tarvitse puukkoa enää vuolemiseen, vaan runko tehdään loppuun pelkän hiomapaperin avulla.
-[[Kuva:kuva09.jpg]]
-''Symmetrinen vaappurunko jo kahdesta suunnasta tarkasteltuna''
-Kuvan vaappu on symmetrinen lankauran suhteen, mutta hivenen epäkesko oikealta reunalta. Hiomalla korjaantuu helposti.
-Itse teen kaikki vaappurungot tähän pisteeseen ja sitten siirryn jonnekin paikkaan, jossa saan pölyttää niin paljon kuin tarve vain vaatii. Hiominen on nimittäin pitkä ja sormivoimaa vaativa prosessi. Tämä vaihe ratkaisee sen, miltä tulevan vaapun runko näyttää. Se vaikuttaa myös vaapun uintiin ja pinnoituksen onnistumiseen. Tähän kannattaa varata aikaa ja malttia eniten. Suuria eriä tehdessä suosittelen käyttämään hengityssuojainta, sillä puupöly keuhkoissa ei ole terveellistä.
-Aloita loppuhionta karkealla hiomapaperilla. Periaatteessa on aivan sama, minkä kulman ensimmäiseksi pyöristät. Itse aloitan pyöristämällä sivuilta yläviistoon –kulmauksen, jonka jälkeen teen selästä pyöreän. Etenen molemmilta sivuilta samanaikaisesti tarkkaillen edelleen symmetristä muotoa. Tämän jälkeen menen kyljiltä alaspäin ja viimeiseksi hion lankauran ympäristön pyöreään muotoon. Tässä vaiheessa vaapun aihion pitäisi jo näyttää vaapulta. Vuolemisen aikana on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa hahmottaa lopputulosta, joten hiomapaperilla joutuu lähes aina hoikentamaan muotoja vielä runsaasti. Jos otat toiselta puolen, niin muista ottaa toiseltakin saman verran. Mitä lähemmäksi lopputulosta alat päästä, sitä ohuemmaksi vaihda hiomapaperia. Ihan viimeiseksi hio pää ja perä pyöreiksi ja symmetrisiksi. Ole tarkkana varsinkin etupäässä, sillä runkolangan tulee olla juuri keskellä. Se ei saa olla yhtään toiselle puolelle painoitteinen (ellet halua kokeilla jotain epäsäännöllisen haku-uinnin kikkaa tällä tavoin). Nyt vaappusi runkoaihio on valmis!
-[[Kuva:kuva10.jpg]]
-''Valmis vaapun runkoaihio''
-[[Kuva:kuva11.jpg]]
-''Sama runko edestäpäin''