Ero sivun ”Oja” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Avo-ojat== | ==Avo-ojat== | ||
| − | Avo-ojat ovat maahan kaivettuja, avoimia peittämättömiä oja. Ojan pohja on kallistettu, jolloin vesi virtaa haluttuun suuntaan ojassa. Avo-ojia joudutaan aika ajoin perkaamaan, sillä puusto ja muu kasvillisuus pyrkii kasvamaan veden äärellä voimallisesti ja haittaa ojan vedenkuljetusta. | + | '''Avo-ojat''' ovat maahan kaivettuja, avoimia peittämättömiä oja. Ojan pohja on kallistettu, jolloin vesi virtaa haluttuun suuntaan ojassa. Avo-ojia joudutaan aika ajoin perkaamaan, sillä puusto ja muu kasvillisuus pyrkii kasvamaan veden äärellä voimallisesti ja haittaa ojan vedenkuljetusta. |
Avo-ojat jakoivat aikanaan pellon sarkoihin, jotka olivat pellon ojien väliin jääviä osia pellosta. Avo-ojat eivät jatkuneet aivan pellon päähän, koska päähän piti jättää ojaton alue, jotta työkoneet pystyttiin kääntämään. Avo-ojia ovat myös maantienojat. | Avo-ojat jakoivat aikanaan pellon sarkoihin, jotka olivat pellon ojien väliin jääviä osia pellosta. Avo-ojat eivät jatkuneet aivan pellon päähän, koska päähän piti jättää ojaton alue, jotta työkoneet pystyttiin kääntämään. Avo-ojia ovat myös maantienojat. | ||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| − | Salaoja on maan alle kaivettu reikäinen putki. Ympäröivästä maasta vesi tihkuu pienistä rei'istä putkeen ja virtaa putkea pitkin, joko sadevesiviemäriin tai avo-ojaan. Salaojitusta käytetään lähinnä rakennettujen alueiden ja peltojen kuivaamiseen. | + | '''Salaoja''' on maan alle kaivettu reikäinen putki. Ympäröivästä maasta vesi tihkuu pienistä rei'istä putkeen ja virtaa putkea pitkin, joko sadevesiviemäriin tai avo-ojaan. Salaojitusta käytetään lähinnä rakennettujen alueiden ja peltojen kuivaamiseen. |
Rakennusten ympäri kulkee noin metrin syvyydessä salaoja. Tämä auttaa estämään vesien tulon kellaritiloihin. | Rakennusten ympäri kulkee noin metrin syvyydessä salaoja. Tämä auttaa estämään vesien tulon kellaritiloihin. | ||
Versio 1. maaliskuuta 2010 kello 16.18
Oja on maahan kaivettu ura. Yleensä sen tarkoitus on johtaa vettä. Pyrkimyksenä on joko tietyn maa-alueen kuivattaminen tai kasteleminen. Soitten ojitus metsän tai pellon kuivaamiseksi on tyypillinen kuivatusojitus. Peltojen kastelu on tyypillistä kasteluojitusta. Ojat voidaan jakaa avo-ojiin ja salaojiin.
Avo-ojat
Avo-ojat ovat maahan kaivettuja, avoimia peittämättömiä oja. Ojan pohja on kallistettu, jolloin vesi virtaa haluttuun suuntaan ojassa. Avo-ojia joudutaan aika ajoin perkaamaan, sillä puusto ja muu kasvillisuus pyrkii kasvamaan veden äärellä voimallisesti ja haittaa ojan vedenkuljetusta.
Avo-ojat jakoivat aikanaan pellon sarkoihin, jotka olivat pellon ojien väliin jääviä osia pellosta. Avo-ojat eivät jatkuneet aivan pellon päähän, koska päähän piti jättää ojaton alue, jotta työkoneet pystyttiin kääntämään. Avo-ojia ovat myös maantienojat.
Salaojat
Salaoja on maan alle kaivettu reikäinen putki. Ympäröivästä maasta vesi tihkuu pienistä rei'istä putkeen ja virtaa putkea pitkin, joko sadevesiviemäriin tai avo-ojaan. Salaojitusta käytetään lähinnä rakennettujen alueiden ja peltojen kuivaamiseen.
Rakennusten ympäri kulkee noin metrin syvyydessä salaoja. Tämä auttaa estämään vesien tulon kellaritiloihin.
Pelloilla salaojitus lisää merkittävässä määrin pellon hyötypinta-alaa, sillä avo-oja veisi ojan leveyden verran lisäksi jonkin verran maa-alaa, sillä ihan joenuoman vieressä ei voida käyttää maatalouskoneita.