Ero sivun ”Kuivasjärvi (Oulu)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
* [http://www.ouka.fi/tekninen/Luontoymparisto/Pyykosjarven_yleissuunnitelma.pdf Oulun kaupunki: Pyykösjärven ja Kuivasjärven kunnostuksen yleissuunnitelma] | * [http://www.ouka.fi/tekninen/Luontoymparisto/Pyykosjarven_yleissuunnitelma.pdf Oulun kaupunki: Pyykösjärven ja Kuivasjärven kunnostuksen yleissuunnitelma] | ||
| + | |||
| + | [[luokka:kalapaikat Pohjois-Suomi]] | ||
| + | [[luokka:Suomen järvet]] | ||
Nykyinen versio 10. maaliskuuta 2010 kello 20.32
Kuivasjärvi on järvi Oulun kaupungin pohjoisosassa Linnanmaan, Kuivasjärven, Kaijonharjun ja Ritaharjun kaupunginosien alueella. Matalan järven pituus itä-länsisuunnassa on 1,9 kilometriä ja leveimmältä kohdaltaan järvi on 0,8 kilometriä leveä, pinta-alan ollessa 82 hehtaaria. Järven pinnan korkeus on 12 metriä merenpinnan yläpuolella, ja järvialtaan keskisyvyys on 1,45 metriä. Kuivasjärvi on tärkeä lintuvesi.
Kuivasjärvi kuuluu Kuivasojan valuma-alueeseen. Kuivasjärven valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 28,1 neliökilometriä. Järven eteläpuolella sijaitseva Pyykösjärvi laskee Kaijonlahteen Laholaisojaa pitkin. Laholaisojan lisäksi järveen laskee myös Ahvenoja, joka on kuivatettujen Ison Ahvenjärven ja Pienen Ahvenjärven laskuoja. Muut laskuvedet tulevat pääasiassa kuivatusojista. Kuivasjärvi laskee Perämereen Kuivasojan kautta, sen alkupiste on järven läntisimmässä kolkassa.
Järvi jakaantuu suurempaan läntiseen altaaseen sekä pienempään itäiseen altaaseen. Läntinen osa eli varsinainen Kuivasjärvi on matala, ja sen suurin pituus itä-länsisuunnassa on noin 1,4 kilometriä. Järven itäistä allasta, Kaijonlahtea, erottaa nykyisin pääaltaasta maapenkereelle rakennettu kevyen liikenteen väylä. Pengerryksessä on yksi silta-aukko veden virtausta varten.
Kuivasjärven ongelmana ovat viime vuosina olleet rehevöityminen, sen aiheuttama veden alhainen happipitoisuus sekä kalakuolemat. Pääosin soilta peräisin olevan veden happipitoisuutta on pyritty nostamaan keinotekoisin menetelmin 1980-luvulta lähtien. Veden laatu on heikohko, ja järvessä tavataan sinilevää etenkin loppukesästä.