Ero sivun ”Järvi-Suomi” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Syväri1.jpg|200px|thumb|Järvi-Suomen maisemia Nilsiän Tahkovuorelta nähtynä]] | [[Tiedosto:Syväri1.jpg|200px|thumb|Järvi-Suomen maisemia Nilsiän Tahkovuorelta nähtynä]] | ||
| − | Järvi-Suomi on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema. | + | '''Järvi-Suomi''' on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema. |
Se sijaitsee Sisä-Suomessa lähinnä maan itäisissä ja keskisissä osissa. | Se sijaitsee Sisä-Suomessa lähinnä maan itäisissä ja keskisissä osissa. | ||
Kokonaisuus nimeltä Itäinen Järvi-Suomi on yksi Suomen maisemamaakunnista. | Kokonaisuus nimeltä Itäinen Järvi-Suomi on yksi Suomen maisemamaakunnista. | ||
Versio 11. maaliskuuta 2010 kello 13.40
Järvi-Suomi on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema. Se sijaitsee Sisä-Suomessa lähinnä maan itäisissä ja keskisissä osissa. Kokonaisuus nimeltä Itäinen Järvi-Suomi on yksi Suomen maisemamaakunnista. Nimitys erottaa Itäisen Järvi-Suomen läntisemmän Suomen järvialueista. Termin Järvi-Suomi otti maantieteellisesti määritellyn alueen merkityksessä käyttöön maantieteilijä J. G. Granö 1930-luvun alussa.
Järvi-Suomen rajat eivät ole selväpiirteiset, mutta se rajoittuu sitä reunustaviin korkeampiin, vähävesistöisiin alueisiin ja vedenkajiin. Näitä ovat etelässä Salpausselät, luoteessa Suomenselän vedenjakajaseutu, pohjoisessa Maanselkä ja koillisessa Vaara-Karjala (myös Vaara-Suomi). Lounaassa raja on kaikkein epäselvin, sillä Järvi-Suomi liittyy saumattomasti Hämeen järvimaahan. Joskus Hämeen järvimaa lasketaan kokonaisuudessaan kuuluvaksi Järvi-Suomeen, kun taas eräät maisemamaakuntajaot pitävät näitä kahta erillisinä alueina, ja lukevat myös Päijänteen kuuluvaksi Hämeeseen. Samaten koillisessa on epäselvyyttä siitä, pitäisikö Vaara-Karjalan järvet, erityisesti Pielinen, laskea osaksi Järvi-Suomea.
Nimensä mukaisesti Järvi-Suomi tunnetaan lukuisista järvistään. Siihen kuuluu Suomen puolinen Vuoksen vesistöalue lähes kokonaisuudessaan sekä suuri osa Kymijoen vesistöalueesta. Suomen suurin järvi Saimaa (Suur-Saimaa) on Järvi-Suomessa, samoin monet muut suuret järvet, kuten Puula, Keitele ja Kallavesi. Vaihtelevan maaston ansiosta suurten järvien lisäksi on monia pieniä vesistöjä ja järvissä on paljon kaikenkokoisia saaria. Myös Suomen suurin saari Soisalo sijaitsee täällä. Korkeuseroissa on enemmän vaihtelua kuin muualla Etelä-Suomessa, joskaan ei enempää kuin muutamia kymmeniä metrejä.
Ilmasto Järvi-Suomessa on suotuisa ja talvet sisämaan alueeksi suhteellisen leutoja. Metsämaat ovat paljolti tuoreita kankaita, ja muutenkin maa on viljavampaa kuin Suomenselän ja Vaara-Karjalan karuilla alueilla. Suhteessa Järvi-Suomen maa-alasta on suurempi osuus metsää kuin muualla Suomessa, vastaavasti soita on vähemmän. Alueen eläinlajeista on saimaannorppa luultavasti tunnetuin.