Ero sivun ”Koskikorennot” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
 +
 +
== '''Koskikorennot''' ==
 +
 
[[Tiedosto:Pteronarcyidae a.JPG|300px]]
 
[[Tiedosto:Pteronarcyidae a.JPG|300px]]
  
−
'''Koskikorennot''' eli '''korrit''' (''Plecoptera'') on lähinnä pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla esiintyvä hyönteislahko. Maailmanlaajuisesti lahkoon kuuluu pari tuhatta lajia, Suomessa vajaa neljäkymmentä. Koskikorentoja pidetään yhtenä alkeellisimmista siivellisten hyönteisten ryhmistä. Lahko tunnetaan fossiiliaineistosta jo varhaiselta permikaudelta.
+
'''Koskikorennot''' eli '''korrit''' (''Plecoptera'') on lähinnä pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla esiintyvä hyönteislahko.
 +
 
 +
Maailmanlaajuisesti lahkoon kuuluu pari tuhatta lajia, Suomessa vajaa neljäkymmentä.  
 +
 
 +
Koskikorentoja pidetään yhtenä alkeellisimmista siivellisten hyönteisten ryhmistä.  
  
−
Aikuiset koskikorennot ovat rotevanoloisia, muutaman senttimetrin pituisia hyönteisiä. Ne lentävät veden yläpuolella iltahämärässä ja viettävät päivät leväten puiden rungoilla tai kasvillisuuden seassa. Koskikorennoilla on suuret verkkosilmät sekä päälaella kolme pistesilmää. Tuntosarvet ovat huomattavan pitkät, vähintään puolet vartalon pituudesta, ja takaruumiin kärjessä on kaksi pitkää perälisäkettä. Siivet ovat pitkät ja levossa korento taittaa ne erityisestä nivelkohdasta lahkolle tunnusomaiseen asentoon takaruumiin päälle. Joillakin lajeilla siivet ovat kuitenkin voimakkaasti surkastuneet.  
+
Lahko tunnetaan fossiiliaineistosta jo varhaiselta permikaudelta.
  
−
Aikuinen koskikorento on melko lyhytikäinen ja käyttää ravinnokseen leviä tai jäkälää. Joidenkin lajien aikuiset korennot eivät syö lainkaan. Muutamat ''Capniidae''-heimon lajit, kuten pohjoisamerikkalainen ''Capnia lacustra'' ja Baikaljärvessä elävät ''Baikaloperla''-suvun koskikorennot ovat ainoita hyönteisiä, jotka elävät koko elämänsä vedessä poistumatta sieltä.
 
  
−
Toukat ovat muistuttavat siivettömiä aikuisia ja ne ovat liikkuvia petoja tai kasvinsyöjiä. Ne elävät kylmässä, virtaavassa vedessä ja hengittävät [[kidukset|kiduksilla]], jotka ovat aina rihmamaiset, eivät levymäiset. Toukalla on hyvin kehittyneet raajat sekä kaksi pitkää perälisäkettä. Koskikorennot ovat herkkiä veden epäpuhtauksille ja niiden esiintyminen ilmaisee hyvää vedenlaatua. Toukkavaiheita on 12–33 ja kehitys aikuiseksi kestää 1–4 vuotta. Muodonvaihdos on täydellinen.
+
== Tuntomerkit ==
 +
 
 +
Aikuiset koskikorennot ovat rotevanoloisia, muutaman senttimetrin pituisia hyönteisiä.
 +
 
 +
Ne lentävät veden yläpuolella iltahämärässä ja viettävät päivät leväten puiden rungoilla tai kasvillisuuden seassa.
 +
 
 +
Koskikorennoilla on suuret verkkosilmät sekä päälaella kolme pistesilmää.
 +
 
 +
Tuntosarvet ovat huomattavan pitkät, vähintään puolet vartalon pituudesta, ja takaruumiin kärjessä on kaksi pitkää perälisäkettä.
 +
 
 +
Siivet ovat pitkät ja levossa korento taittaa ne erityisestä nivelkohdasta lahkolle tunnusomaiseen asentoon takaruumiin päälle.
 +
 
 +
Joillakin lajeilla siivet ovat kuitenkin voimakkaasti surkastuneet.
 +
 
 +
Jos koskikorennolla ei olisi siipiä, se muistuttaisi nahkamaisen olemuksensa ja peräsukastensa ansiosta pihtihäntää.
 +
== Ravinto ==
 +
 
 +
Aikuinen koskikorento on melko lyhytikäinen ja käyttää ravinnokseen leviä tai jäkälää.
 +
 
 +
Joidenkin lajien aikuiset korennot eivät syö lainkaan.
 +
 
 +
Toukat muistuttavat siivettömiä aikuisia ja ne ovat liikkuvia petoja tai kasvinsyöjiä.
 +
 
 +
 
 +
Ne elävät kylmässä, virtaavassa vedessä ja hengittävät [[kidukset|kiduksilla]], jotka ovat aina rihmamaiset, eivät levymäiset.  
 +
 
 +
Toukalla on hyvin kehittyneet raajat sekä kaksi pitkää perälisäkettä.  
 +
 
 +
Koskikorennot ovat herkkiä veden epäpuhtauksille ja niiden esiintyminen ilmaisee hyvää vedenlaatua.  
 +
 
 +
Toukkavaiheita on 12–33 ja kehitys aikuiseksi kestää 1–4 vuotta. Muodonvaihdos on täydellinen.
 +
 
 +
Muutamat ''Capniidae''-heimon lajit, kuten pohjoisamerikkalainen ''Capnia lacustra'' ja Baikaljärvessä elävät ''Baikaloperla''-suvun koskikorennot ovat ainoita hyönteisiä, jotka elävät koko elämänsä vedessä poistumatta sieltä.
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 14: Rivi 52:
 
*[http://www.tolweb.org/Plecoptera/8245 Tree of Life: Plecoptera] {{en}}
 
*[http://www.tolweb.org/Plecoptera/8245 Tree of Life: Plecoptera] {{en}}
 
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=102467 ITIS: Plecoptera] {{en}}
 
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=102467 ITIS: Plecoptera] {{en}}
−
 
+
*Jari Kaaro, Ötököitä Suomen Luonnossa, Otava
 
[[Luokka:Hyönteiset]]
 
[[Luokka:Hyönteiset]]

Versio 17. maaliskuuta 2010 kello 14.16

Koskikorennot

Pteronarcyidae a.JPG

Koskikorennot eli korrit (Plecoptera) on lähinnä pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla esiintyvä hyönteislahko.

Maailmanlaajuisesti lahkoon kuuluu pari tuhatta lajia, Suomessa vajaa neljäkymmentä.

Koskikorentoja pidetään yhtenä alkeellisimmista siivellisten hyönteisten ryhmistä.

Lahko tunnetaan fossiiliaineistosta jo varhaiselta permikaudelta.


Tuntomerkit

Aikuiset koskikorennot ovat rotevanoloisia, muutaman senttimetrin pituisia hyönteisiä.

Ne lentävät veden yläpuolella iltahämärässä ja viettävät päivät leväten puiden rungoilla tai kasvillisuuden seassa.

Koskikorennoilla on suuret verkkosilmät sekä päälaella kolme pistesilmää.

Tuntosarvet ovat huomattavan pitkät, vähintään puolet vartalon pituudesta, ja takaruumiin kärjessä on kaksi pitkää perälisäkettä.

Siivet ovat pitkät ja levossa korento taittaa ne erityisestä nivelkohdasta lahkolle tunnusomaiseen asentoon takaruumiin päälle.

Joillakin lajeilla siivet ovat kuitenkin voimakkaasti surkastuneet.

Jos koskikorennolla ei olisi siipiä, se muistuttaisi nahkamaisen olemuksensa ja peräsukastensa ansiosta pihtihäntää.

Ravinto

Aikuinen koskikorento on melko lyhytikäinen ja käyttää ravinnokseen leviä tai jäkälää.

Joidenkin lajien aikuiset korennot eivät syö lainkaan.

Toukat muistuttavat siivettömiä aikuisia ja ne ovat liikkuvia petoja tai kasvinsyöjiä.


Ne elävät kylmässä, virtaavassa vedessä ja hengittävät kiduksilla, jotka ovat aina rihmamaiset, eivät levymäiset.

Toukalla on hyvin kehittyneet raajat sekä kaksi pitkää perälisäkettä.

Koskikorennot ovat herkkiä veden epäpuhtauksille ja niiden esiintyminen ilmaisee hyvää vedenlaatua.

Toukkavaiheita on 12–33 ja kehitys aikuiseksi kestää 1–4 vuotta. Muodonvaihdos on täydellinen.

Muutamat Capniidae-heimon lajit, kuten pohjoisamerikkalainen Capnia lacustra ja Baikaljärvessä elävät Baikaloperla-suvun koskikorennot ovat ainoita hyönteisiä, jotka elävät koko elämänsä vedessä poistumatta sieltä.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Koskikorennot&oldid=8025”