Ero sivun ”Särkikalat” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Tiedosto:Särki.jpg|250px|thumb|[[Särki]]]] | [[Tiedosto:Särki.jpg|250px|thumb|[[Särki]]]] | ||
'''Särkikalat''' (''Cyprinidae'') on heimo [[Karppikalat|karppikalojen]] (''Cypriniformes'') lahkossa | '''Särkikalat''' (''Cyprinidae'') on heimo [[Karppikalat|karppikalojen]] (''Cypriniformes'') lahkossa. | ||
Suurimpia särkikaloja on jättibarbi (''Catlocarpio siamensis''), joka voi kasvaa 3 metriä pitkäksi. Suomen suurimmat särkikalat ovat istutettuna esiintyvän karpin lisäksi lahna, säyne ja toutain. Monet lajit ovat lyhyempiä kuin 5 senttiä. Lasirasbora (''Danionella translucida'') on maailman pienimpiä makean veden kaloja, se kasvaa 12 millimetrin pituiseksi. | Heimo on lajimäärältään suurin makean ja murtoveden kaloista, lajeja on noin 2 420 noin 220 suvussa. | ||
Lajit ovat alun perin kotoisin Euraasiasta, Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta. | |||
Suurimpia särkikaloja on jättibarbi (''Catlocarpio siamensis''), joka voi kasvaa 3 metriä pitkäksi. | |||
Suomen suurimmat särkikalat ovat istutettuna esiintyvän karpin lisäksi lahna, säyne ja toutain. | |||
Monet lajit ovat lyhyempiä kuin 5 senttiä. | |||
Lasirasbora (''Danionella translucida'') on maailman pienimpiä makean veden kaloja, se kasvaa 12 millimetrin pituiseksi. | |||
==Suomen särkikalat== | ==Suomen särkikalat== | ||
*[[Karppi]] (''Cyprinus carpio'') | *[[Karppi]] (''Cyprinus carpio'') | ||
*[[Ruutana]] (''Carassius carassius'') | *[[Ruutana]] (''Carassius carassius'') | ||
| Rivi 25: | Rivi 36: | ||
*[[Miekkasärki]] (''Pelecus cultratus'') | *[[Miekkasärki]] (''Pelecus cultratus'') | ||
*[[Mutu]] (''Phoxinus phoxinus'') | *[[Mutu]] (''Phoxinus phoxinus'') | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
Versio 19. maaliskuuta 2010 kello 20.15
| Tiedosto:Nude.png | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Särkikalat (Cyprinidae) on heimo karppikalojen (Cypriniformes) lahkossa.
Heimo on lajimäärältään suurin makean ja murtoveden kaloista, lajeja on noin 2 420 noin 220 suvussa.
Lajit ovat alun perin kotoisin Euraasiasta, Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta.
Suurimpia särkikaloja on jättibarbi (Catlocarpio siamensis), joka voi kasvaa 3 metriä pitkäksi.
Suomen suurimmat särkikalat ovat istutettuna esiintyvän karpin lisäksi lahna, säyne ja toutain.
Monet lajit ovat lyhyempiä kuin 5 senttiä.
Lasirasbora (Danionella translucida) on maailman pienimpiä makean veden kaloja, se kasvaa 12 millimetrin pituiseksi.
Suomen särkikalat
- Karppi (Cyprinus carpio)
- Ruutana (Carassius carassius)
- Suutari (Tinca tinca)
- Lahna (Abramis brama)
- Sulkava (Abramis ballerus)
- Pasuri (Blicca bjoerkna)
- Sorva (Scardinius erythrophthalmus)
- Särki (Rutilus rutilus)
- Säyne (Leuciscus idus)
- Seipi (Leuciscus leuciscus)
- Turpa (Leuciscus cephalus)
- Salakka (Alburnus alburnus)
- Törö (Gobio gobio)
- Vimpa (Vimba vimba)
- Toutain (Aspius aspius)
- Allikkosalakka (Leucaspius delineatus)
- Miekkasärki (Pelecus cultratus)
- Mutu (Phoxinus phoxinus)
Katso myös
Aiheesta muualla
- FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.) (englanniksi)