Ero sivun ”Raudun vetouistelu” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Tiedosto:rautu.jpg|thumb|right|300px|Rautu]] | [[Tiedosto:rautu.jpg|thumb|right|300px|Rautu]] | ||
| − | '''[[Rautu]]''', toiselta nimeltään '''nieriä''' on syvien vesien kala, jolle kelpaavat parhaiten [[lusikkauistin|lusikkauistimet]], pienet [[vaappu|vaaput]], [[jigi]]t sekä [[lippauistin|lipat]]. Rautu on kova taistelija | + | '''[[Rautu]]''', toiselta nimeltään '''nieriä''' on syvien vesien kala, jolle kelpaavat parhaiten [[lusikkauistin|lusikkauistimet]], pienet [[vaappu|vaaput]], [[jigi]]t sekä [[lippauistin|lipat]]. Rautu on kova taistelija [[siima]]n päässä, joten kalastukseen saadaan hieman lisäjännitystä. Tunturin puroilla ja joissa kalastaminen onnistuu hyvin rannalta, mutta järvissä parhaille paikoille pääseminen on mahdollista vain veneellä. |
Raudun vetouisteleminen on mahdollista Saimaalla sekä muissa vesistöissä, jonne sitä on istutettu. | Raudun vetouisteleminen on mahdollista Saimaalla sekä muissa vesistöissä, jonne sitä on istutettu. | ||
Nykyinen versio 12. elokuuta 2010 kello 05.37
|
Rautu, toiselta nimeltään nieriä on syvien vesien kala, jolle kelpaavat parhaiten lusikkauistimet, pienet vaaput, jigit sekä lipat. Rautu on kova taistelija siiman päässä, joten kalastukseen saadaan hieman lisäjännitystä. Tunturin puroilla ja joissa kalastaminen onnistuu hyvin rannalta, mutta järvissä parhaille paikoille pääseminen on mahdollista vain veneellä.
Raudun vetouisteleminen on mahdollista Saimaalla sekä muissa vesistöissä, jonne sitä on istutettu.
Tekniikka[muokkaa]
Vieheet on saatava kesällä usein jopa 20-30 metrin syvyyteen, joten ilman syvätakiloita, painonsyvääjiä, kaikuluotainta sekä syvyyskarttaa ei kalaan kannata lähteä. Vetouistelussa veneen etenemisnopeus säädetään sen mukaan, kuinka syvälle on vieheet saatava. Veneellä soudettaessa tulee myös pitää taukoja, jotta vaaput saadaan tarpeeksi syvälle. Moottorin kanssa samat tauot tehdään laittamalla moottori hetkeksi vapaalle. Heittokalastuksessa on syytä käyttää riittävän painavia vieheitä, jotka lentävät kauas ja uppoavat nopeasti.
Vetouistelun aikana saaliiksi usein saadaan myös harmaanieriää sekä järvitaimenta. Rautu on usein vain 2-3 kilon painoinen ja 50-60 cm pitkä. Harmaanieriä puolestaan on nieriän alalaji, joka painaa useamman kilon enemmän ja voi olla jopa 90 cm pituinen. Syvänteiden rinteet sekä syvänteiden pohjat kannattaa käydä tarkkaan läpi. Järvitaimen iskee hyvin pieneen vaappuun matalampaa ja taimenta tulee määrällisesti aina enemmän kuin rautua. Rautua voi kalastaa kesällä aamusta iltaan.
Suurimpia yksilöitä tavoiteltaessa kannattaa tarjota Professoreita, joilla on hidas uintiliike ja tarpeeksi painoa. Mikäli uistimesta löytyy vielä punaisen, mustan sekä hopean väriä, on saalis lähes varma! Rautuavoidaan kalastaa keväästä heinäkuun loppuun saakka. Parasta sesonkiaikaa on kesä ja huonointa aikaa yleensä syksy. Mitä punaisemman tai oranssimman värinen rautu on, sitä pahemmalta sen liha maistuu. Punainen väri kertoo myös kutuajan olevan lähellä.
Ensimmäisen raudun noustua kannattaa yrittää samasta kohtaa uudelleen. Rautu elää parvissa, joten yhden kalan tarttuessa vieheeseen, tulee usein perässä muutama lisää. Veneessä olisi hyvä olla 2-3 miestä, jotta parin kalan yhtäaikainen väsytys olisi mahdollista. Veneessä voi olla hetkessä puolitusinaa rautua. Jos taas kalastajat ovat liikkeellä tylsillä koukuilla, ei saalista saada ylös ollenkaan. Kun kalaa pyydetään hitailla nopeuksilla, nousee koukun terävyys ratkaisevaan asemaan.
Lähteet[muokkaa]
- Luonnossa.net. {{#if:|Viitattu |}}