Ero sivun ”Laulujoutsen” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Tiedosto:Laulijoutsen.JPG) |
|||
| (18 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[Tiedosto:Laulijoutsen.JPG]] | + | [[Tiedosto:Laulijoutsen.JPG|300px|right]] |
| + | |||
| + | ==Koko ja ulkonäkö== | ||
| + | |||
| + | [[Laulujoutsenet|Laulujoutsen]] on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä keltainen ja kärjestä musta. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi. | ||
| + | |||
| + | ==Ravinto== | ||
| + | |||
| + | [[Laulujoutsen|Laulujoutsenet]] syö ravinnokseen vesikasveja ja niiden juuria etenkin kortteita ja uistinvitaa, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia | ||
| + | |||
| + | ==Lisääntyminen== | ||
| + | |||
| + | Laulujoutsenet lisääntyvät ensimmäisen kerran jo nuorena. Naaras munii huhti-toukokuussa 4-7 kermanvalkeaa munaa. Naaras hautoo niitä 35-42 vuorokautta. | ||
| + | |||
| + | ==Ääni== | ||
| + | |||
| + | Kuuluva trumpettimainen toitotus. | ||
| + | |||
| + | ==Levinneisyys== | ||
| + | |||
| + | Laulujoutsenia Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa | ||
| + | Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso. | ||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen | ||
| + | http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen | ||
| + | |||
| + | [[Luokka:Artikkelit]] | ||
| + | [[Luokka:muut vedeneläjät]] | ||
Nykyinen versio 5. helmikuuta 2011 kello 10.15
Koko ja ulkonäkö[muokkaa]
Laulujoutsen on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä keltainen ja kärjestä musta. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.
Ravinto[muokkaa]
Laulujoutsenet syö ravinnokseen vesikasveja ja niiden juuria etenkin kortteita ja uistinvitaa, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia
Lisääntyminen[muokkaa]
Laulujoutsenet lisääntyvät ensimmäisen kerran jo nuorena. Naaras munii huhti-toukokuussa 4-7 kermanvalkeaa munaa. Naaras hautoo niitä 35-42 vuorokautta.
Ääni[muokkaa]
Kuuluva trumpettimainen toitotus.
Levinneisyys[muokkaa]
Laulujoutsenia Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso.
Lähteet[muokkaa]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen