Ero sivun ”Nokikana” versioiden välillä
(Ylimääräinen otsikko poistettu, kirjaviitemalline korjattu) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[Tiedosto:718px-Image-Eurasian Coot.jpg|300px|right]] | + | [[Tiedosto:718px-Image-Eurasian Coot.jpg|300px|right]] |
| − | |||
| − | Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa tavattavista rantakanoista yleisin. | + | '''Nokikana''' (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa tavattavista rantakanoista yleisin. |
| + | Nokikana on rantakanojen heimoon kuuluva vesilintu. | ||
| + | Nokikana on linnustossamme suhteellisen nuori laji. Ensimmäiset varmat havainnot tehtiin vasta 1800-luvun puolivälin vaiheilla Helsingin vesiltä. | ||
==Koko ja ulkonäkö== | ==Koko ja ulkonäkö== | ||
Nokikanan pituus on 35-45cm. Nokikanalla on valkoinen otsakilpi joka paistaa kauas. Nokikana on muodoltaan pyöreä. Leveät ja pyöreäkärkiset siivet, joissa kyynärsulkien takaosassa kapea valkoinen juova. | Nokikanan pituus on 35-45cm. Nokikanalla on valkoinen otsakilpi joka paistaa kauas. Nokikana on muodoltaan pyöreä. Leveät ja pyöreäkärkiset siivet, joissa kyynärsulkien takaosassa kapea valkoinen juova. | ||
| + | Vanhin suomalainen rengastettu nokikana on ollut 7 vuotta 5 kuukautta 5 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen vähintään 20 vuoden 7 kuukauden ikäinen yksilö. | ||
| + | Nuori nokikana on päästä ja selkäpuolelta ruskeanmusta, pään sivut, leuka, kurkku ja kaulan yläosa ovat harmahtavan valkoiset ja vatsapuoli on ruskeanharmaa. | ||
==Elinympäristö== | ==Elinympäristö== | ||
| Rivi 11: | Rivi 14: | ||
Merenlahdet, lintujärvet, joissa runsas vesikasvillisuus ja avoimia vesialueita. Kannaksi arvioidaan 8.000–15.000 paria. | Merenlahdet, lintujärvet, joissa runsas vesikasvillisuus ja avoimia vesialueita. Kannaksi arvioidaan 8.000–15.000 paria. | ||
| − | == | + | ==Pesintä== |
Nokikana rakentaa kelluvan pesän ruovikon viereen. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti (jopa 6 vrk:n ikäero johtuu siitä, että emo aloittaa haudonnan jo ensimmäisistä munista), lähtevät pesästä 3–4 vrk:n ikäisinä ja palaavat pesään yöksi. Nokikana munii kellanharmaita tiheästi mustapilkkuisia munia 5-12. Hautoo 3 viikkoa. | Nokikana rakentaa kelluvan pesän ruovikon viereen. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti (jopa 6 vrk:n ikäero johtuu siitä, että emo aloittaa haudonnan jo ensimmäisistä munista), lähtevät pesästä 3–4 vrk:n ikäisinä ja palaavat pesään yöksi. Nokikana munii kellanharmaita tiheästi mustapilkkuisia munia 5-12. Hautoo 3 viikkoa. | ||
| + | Nokikana pesii yksittäispareina ja on tarkka reviirinsä rajoista. Nokikanat pesivät mielellään naurulokkiyhdyskunnissa. | ||
==Muutto== | ==Muutto== | ||
| Rivi 20: | Rivi 24: | ||
Eurooppa-Tyynimeri. | Eurooppa-Tyynimeri. | ||
-Suomi: Nokikana Lounais-Suomen lintujärvillä runsas, pohjoisemmassa runsastumassa, mutta kanta vaihtelee talvehtimis olusuhteista riippuen. | -Suomi: Nokikana Lounais-Suomen lintujärvillä runsas, pohjoisemmassa runsastumassa, mutta kanta vaihtelee talvehtimis olusuhteista riippuen. | ||
| + | Nokikana on muuttolintu. Nokikanat lähtevät Suomesta syys–lokakuussa talvehtimaan Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Ne saapuvat takaisin Suomeen maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa. | ||
| − | + | Nokikanoja tavataan harvoin talvella. | |
| − | |||
| − | |||
| + | ==Ravinto== | ||
| + | Selkärangattomat eläimet, vesikasvit. Kokosukeltaa, mutta pullahtaa pintaan sukelluspaikalta kuin korkki (ei sukella sivusuunnassa vaan suoraan alas). | ||
| + | Ravinnonhankintaan liittyy varsinkin syksyllä usein sellainen piirre, että ne sieppaavat syötävän muilta linnuilta, jopa lajitovereiltaan. Tämä tapahtuu siten, että kauempaa sukeltanut yksilö hyökkää sukelluksista ruokaa suuhunsa ottaneen linnun kimppuun, jolloin tämä pudottaa pelästyneenä saaliinsa. Tällä tavoin nokikana voi hankkia ruokaa jopa joutsenilta | ||
| − | == | + | ==Muuta tietoa== |
| − | + | Ääntely: Nokikanan äänet metallisia hyvin kovia "kök" ja "pits". | |
| + | Metsästyksellisesti laji ei ole kovin merkittävä. Tämä johtuu paljolti siitä, että sen metsästys tuli sallituksi vasta 1980, joten monet vanhemmat metsästäjät suhtautuvat nokikanan syötävyyteen ennakkoluuloisesti. Tämä on kuitenkin turhaa, sillä nokikanan liha on maukasta. | ||
| + | Metsästysaika on koko maassa 20. elokuuta – 31. joulukuuta. | ||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | *http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/nokikana | ||
| − | + | *http://fi.wikipedia.org/wiki/Nokikana | |
| − | http:// | ||
| − | http:// | + | *http://www.kihnioneraveikot.fi/metsaestys/riistatietoutta/62-muut-riistalinnut/88-nokikana.html |
| − | + | {{Kirjaviite|tekijä=Björn Gidstam-Ilkka Ste`n- Bertil Wahlin | vuosiluku=1990 | kirjan nimi=Pohjolan lintukirja | tunnus=ISBN 951-1-08650-2 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=Otava}} | |
| − | [[Luokka: | + | [[Luokka:Muut vedeneläjät]] |
Nykyinen versio 5. helmikuuta 2011 kello 10.30
Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa tavattavista rantakanoista yleisin. Nokikana on rantakanojen heimoon kuuluva vesilintu. Nokikana on linnustossamme suhteellisen nuori laji. Ensimmäiset varmat havainnot tehtiin vasta 1800-luvun puolivälin vaiheilla Helsingin vesiltä.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa]
Nokikanan pituus on 35-45cm. Nokikanalla on valkoinen otsakilpi joka paistaa kauas. Nokikana on muodoltaan pyöreä. Leveät ja pyöreäkärkiset siivet, joissa kyynärsulkien takaosassa kapea valkoinen juova. Vanhin suomalainen rengastettu nokikana on ollut 7 vuotta 5 kuukautta 5 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen vähintään 20 vuoden 7 kuukauden ikäinen yksilö. Nuori nokikana on päästä ja selkäpuolelta ruskeanmusta, pään sivut, leuka, kurkku ja kaulan yläosa ovat harmahtavan valkoiset ja vatsapuoli on ruskeanharmaa.
Elinympäristö[muokkaa]
Merenlahdet, lintujärvet, joissa runsas vesikasvillisuus ja avoimia vesialueita. Kannaksi arvioidaan 8.000–15.000 paria.
Pesintä[muokkaa]
Nokikana rakentaa kelluvan pesän ruovikon viereen. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti (jopa 6 vrk:n ikäero johtuu siitä, että emo aloittaa haudonnan jo ensimmäisistä munista), lähtevät pesästä 3–4 vrk:n ikäisinä ja palaavat pesään yöksi. Nokikana munii kellanharmaita tiheästi mustapilkkuisia munia 5-12. Hautoo 3 viikkoa. Nokikana pesii yksittäispareina ja on tarkka reviirinsä rajoista. Nokikanat pesivät mielellään naurulokkiyhdyskunnissa.
Muutto[muokkaa]
Yömuuttaja. Syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä ja jatkuu pitkälle syksyyn (alkutalveen). Palaa maalis–huhtikuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, Etelä-Skandinaviassa ja myös Suomessa (eniten Ahvenanmaalla).
Levinneisyys[muokkaa]
Eurooppa-Tyynimeri. -Suomi: Nokikana Lounais-Suomen lintujärvillä runsas, pohjoisemmassa runsastumassa, mutta kanta vaihtelee talvehtimis olusuhteista riippuen. Nokikana on muuttolintu. Nokikanat lähtevät Suomesta syys–lokakuussa talvehtimaan Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Ne saapuvat takaisin Suomeen maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa.
Nokikanoja tavataan harvoin talvella.
Ravinto[muokkaa]
Selkärangattomat eläimet, vesikasvit. Kokosukeltaa, mutta pullahtaa pintaan sukelluspaikalta kuin korkki (ei sukella sivusuunnassa vaan suoraan alas). Ravinnonhankintaan liittyy varsinkin syksyllä usein sellainen piirre, että ne sieppaavat syötävän muilta linnuilta, jopa lajitovereiltaan. Tämä tapahtuu siten, että kauempaa sukeltanut yksilö hyökkää sukelluksista ruokaa suuhunsa ottaneen linnun kimppuun, jolloin tämä pudottaa pelästyneenä saaliinsa. Tällä tavoin nokikana voi hankkia ruokaa jopa joutsenilta
Muuta tietoa[muokkaa]
Ääntely: Nokikanan äänet metallisia hyvin kovia "kök" ja "pits". Metsästyksellisesti laji ei ole kovin merkittävä. Tämä johtuu paljolti siitä, että sen metsästys tuli sallituksi vasta 1980, joten monet vanhemmat metsästäjät suhtautuvat nokikanan syötävyyteen ennakkoluuloisesti. Tämä on kuitenkin turhaa, sillä nokikanan liha on maukasta. Metsästysaika on koko maassa 20. elokuuta – 31. joulukuuta.
Lähteet[muokkaa]
Björn Gidstam-Ilkka Ste`n- Bertil Wahlin; 1990, Pohjolan lintukirja, ISBN ISBN 951-1-08650-2. Keuruu Otava.