Ero sivun ”Kyrösjärvi” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{kehitteillä oleva artikkeli}} | ||
| + | |||
{{järvi | {{järvi | ||
| − | |||
| − | |||
| Valtio = Suomi | | Valtio = Suomi | ||
| pinta-ala = 96km² | | pinta-ala = 96km² | ||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| }} | | }} | ||
| − | Kyrösjärvi on suomen 48.suurin [[järvi]], jonka vesi on ruskehtavaa, mutta tästä huolimatta | + | Kyrösjärvi on suomen 48.suurin [[järvi]], jonka vesi on ruskehtavaa, mutta tästä huolimatta järvi on hyvässä kunnossa.<ref name=Kuhamaa>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kuhamaa.fi/jarvet/kyrosjarvi|Nimeke=Kuhamaa - Kyrösjärvi|Viitattu= 2.3 2011}}</ref> |
Se sijaitsee Pirkanmaan luoteisosassa, Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Ylöjärven kunnissa.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyrösjärvi|Nimeke=Wikipedia.fi - Kyrösjärvi|Viitattu= 2.3 2011}}</ref> | Se sijaitsee Pirkanmaan luoteisosassa, Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Ylöjärven kunnissa.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyrösjärvi|Nimeke=Wikipedia.fi - Kyrösjärvi|Viitattu= 2.3 2011}}</ref> | ||
| − | Kyrösjärvi tunnetaan hyvänä kuhajärvenä, joskin | + | Kyrösjärvi tunnetaan hyvänä kuhajärvenä, joskin [[kuha]]n keskikoko on pientä. Myös [[hauki]], ja [[ahven]]kannat ovat hyvät. Nämä kolme petokalalajia käyttävät Kyrösjärven ajoittain hyväkuntoista [[muikku]]kantaa ravintonaan. Talvisin [[mateen pilkintä]]än on myös hyvät mahdollisuudet. Kyrösjärven pinta-ala on 96km², mutta kalastuslupa-alue on n. 85km².<ref name=Kuhamaa>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kuhamaa.fi/jarvet/kyrosjarvi|Nimeke=Kuhamaa - Kyrösjärvi|Viitattu= 2.3 2011}}</ref> |
| + | |||
| + | ==Kalastus Kyrösjärvessä== | ||
| + | |||
| + | ===Kuha=== | ||
| + | |||
| + | Kuha on Kyrösjärvessä yleinen ja helposti tavoitettavissa. Ehkä yleisin pyyntitapa on vetouistelu. Paras vetouistelusesonki ajoittuu kesäkunn puolivälistä elokuun puoliväliin. Kuha nousee ilta- ja yöhämärässä pintaan saalistamaan ja silloin se on helppo saalis osaavalle vetouistelulle. Uintisyvyydet on hyvä säätää illalla 1-2 metriin, väreinä kannattaa käyttää fluoresoivia tai kirkkaita värejä. Päivisin kuhaa pysyttelee pohjan tuntumassa ja sitä kannattaa tavoitella penkkojen reunoilta, 3-6 metristä. Pilvisinä päivinä kuhaa saattaa nousta väliveteen saalistamaan, jolloin luonnonväriset, 2,5-4 metriin sukeltavat vaaput ovat hyviä. Toinen yleinen pyyntitapa on jigaus. Ehkä paras sesonki on kudun aikainen kalastus, jossa kuhia tavoitellaan matalasta, kutupaikkojen läheisyydestä. Kesän tullessa jigaajan apajia ovat syvänteistä nousevat, 8-4 metrin paikkeilla olevat penkat. Värit ovat usein kuhasta kiinni, mutta salakka, fluorikeltainen ja myrkynvihreä ovat ajoittain toimineet. Rannalta kalastajan kannattaa hakeutua salmien ja siltojen kohdille, joissa jigaus voi tuottaa tulosta. | ||
| + | |||
| + | ===Hauki=== | ||
| − | + | Hauki on Kyrösjärvessä yleinen, ja kookkaampaakin haukea järvestä nousee vuosittain. Keskikooltaan noin kilon kokoluokkaa olevat hauet löytää helposti kaislikoista ja lumpeikoista. Siitä niitä voi tavoitella erilaisilla ruohikkouistimilla, kuten Minnow Spoonilla ja Räsäsien ruohikkomalleilla. Ärsytysvärit, kuten ambulanssi ja papukaija toimivta hyvin. Suurempaa haukea löytää kesäaikaan parhaiten uistelemalla syvänteistä nousevien penkkojen reunoja. Hyviä uisteluvaappuja ovat mm. Nils Master Invincible, Rapala Magnum ja Karikko 13&18cm. Syksyn edetessä ja rantakasvillisuuden surkastuesssa pienemmätkin hauet hakeutuvat syvänteisiin saalistamaan. | |
| + | ===Ahven=== | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
Nykyinen versio 25. lokakuuta 2012 kello 13.53
|
Tämä artikkeli on vasta kehitteillä, joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä keskustelusivulla.
{{#if:|Tarkennus: '|}} |
Kyrösjärvi on suomen 48.suurin järvi, jonka vesi on ruskehtavaa, mutta tästä huolimatta järvi on hyvässä kunnossa.<ref name=Kuhamaa>Kuhamaa - Kyrösjärvi. {{#if:2.3 2011|Viitattu 2.3 2011|}}</ref> Se sijaitsee Pirkanmaan luoteisosassa, Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Ylöjärven kunnissa.<ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Kyrösjärvi. {{#if:2.3 2011|Viitattu 2.3 2011|}}</ref> Kyrösjärvi tunnetaan hyvänä kuhajärvenä, joskin kuhan keskikoko on pientä. Myös hauki, ja ahvenkannat ovat hyvät. Nämä kolme petokalalajia käyttävät Kyrösjärven ajoittain hyväkuntoista muikkukantaa ravintonaan. Talvisin mateen pilkintään on myös hyvät mahdollisuudet. Kyrösjärven pinta-ala on 96km², mutta kalastuslupa-alue on n. 85km².<ref name=Kuhamaa>Kuhamaa - Kyrösjärvi. {{#if:2.3 2011|Viitattu 2.3 2011|}}</ref>
Kalastus Kyrösjärvessä[muokkaa]
Kuha[muokkaa]
Kuha on Kyrösjärvessä yleinen ja helposti tavoitettavissa. Ehkä yleisin pyyntitapa on vetouistelu. Paras vetouistelusesonki ajoittuu kesäkunn puolivälistä elokuun puoliväliin. Kuha nousee ilta- ja yöhämärässä pintaan saalistamaan ja silloin se on helppo saalis osaavalle vetouistelulle. Uintisyvyydet on hyvä säätää illalla 1-2 metriin, väreinä kannattaa käyttää fluoresoivia tai kirkkaita värejä. Päivisin kuhaa pysyttelee pohjan tuntumassa ja sitä kannattaa tavoitella penkkojen reunoilta, 3-6 metristä. Pilvisinä päivinä kuhaa saattaa nousta väliveteen saalistamaan, jolloin luonnonväriset, 2,5-4 metriin sukeltavat vaaput ovat hyviä. Toinen yleinen pyyntitapa on jigaus. Ehkä paras sesonki on kudun aikainen kalastus, jossa kuhia tavoitellaan matalasta, kutupaikkojen läheisyydestä. Kesän tullessa jigaajan apajia ovat syvänteistä nousevat, 8-4 metrin paikkeilla olevat penkat. Värit ovat usein kuhasta kiinni, mutta salakka, fluorikeltainen ja myrkynvihreä ovat ajoittain toimineet. Rannalta kalastajan kannattaa hakeutua salmien ja siltojen kohdille, joissa jigaus voi tuottaa tulosta.
Hauki[muokkaa]
Hauki on Kyrösjärvessä yleinen, ja kookkaampaakin haukea järvestä nousee vuosittain. Keskikooltaan noin kilon kokoluokkaa olevat hauet löytää helposti kaislikoista ja lumpeikoista. Siitä niitä voi tavoitella erilaisilla ruohikkouistimilla, kuten Minnow Spoonilla ja Räsäsien ruohikkomalleilla. Ärsytysvärit, kuten ambulanssi ja papukaija toimivta hyvin. Suurempaa haukea löytää kesäaikaan parhaiten uistelemalla syvänteistä nousevien penkkojen reunoja. Hyviä uisteluvaappuja ovat mm. Nils Master Invincible, Rapala Magnum ja Karikko 13&18cm. Syksyn edetessä ja rantakasvillisuuden surkastuesssa pienemmätkin hauet hakeutuvat syvänteisiin saalistamaan.
Ahven[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
<references />