Ero sivun ”Isotuulenkala” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 20: Rivi 20:
  
 
== Tuntomerkit ==
 
== Tuntomerkit ==
 
+
Pyöreähkö ja tasapaksu. Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä. Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.
Pyöreähkö ja tasapaksu.
 
 
 
Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä.
 
 
 
Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.
 
  
  
 
== Levinneisyys ==
 
== Levinneisyys ==
  
Sen levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti.  
+
Isotuulenkalan levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti. [[Itämeri|Itämeren]] eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu [[Suomenlahti|Suomenlahden]] lisäksi Ahvenanmaalle ja [[Saaristomeri|Saaristomereen]].
 
 
[[Itämeri|Itämeren]] eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen.  
 
 
 
Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.
 
  
  
 
== Elintavat ==
 
== Elintavat ==
  
Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia [[vesi|vesiä]].  
+
Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia [[vesi|vesiä]]. Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.  
 
 
Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan.  
 
 
 
Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.  
 
  
  
Rivi 49: Rivi 36:
 
== Lisääntyminen ==
 
== Lisääntyminen ==
  
Isotuulenkala [[kutu|kutee]] hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen.  
+
Isotuulenkala [[kutu|kutee]] hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. [[Mäti]]munat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.
 
 
[[Mäti]]munat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.
 
 
   
 
   
  
Rivi 62: Rivi 47:
 
== Kalastus ==
 
== Kalastus ==
  
Ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- [[verkko|verkoista]].
+
Isotuulenkala ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- [[verkko|verkoista]]. Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona. Isontuulenkalalla on merkitystä muiden [[kala|kalojen]] [[syötti|syöttinä]] ja merilintujen ravintona.
 
 
Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona.
 
 
 
Isontuulenkalalla on merkitystä muiden [[kala|kalojen]] [[syötti|syöttinä]] ja merilintujen ravintona.
 
  
  
Rivi 76: Rivi 57:
  
 
[[luokka:tuulenkalat]]
 
[[luokka:tuulenkalat]]
 +
[[luokka: suomalaiset kalalajit]]

Nykyinen versio 15. elokuuta 2011 kello 13.26

Isotuulenkala
37458.jpg
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:AhvenkalatPerciformes|| Lahko || __ || AhvenkalatPerciformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:Tuulenkalat Ammodytidae|| Heimo || __ || Tuulenkalat Ammodytidae {{#if:Hyperoplus|| Suku || __ || Hyperoplus {{#if:lanceolatus|| Laji || __ || lanceolatus


Isotuulenkala (Hyperoplus lanceolatus, syn. Ammodytes lanceolatus).

Tuntomerkit[muokkaa]

Pyöreähkö ja tasapaksu. Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä. Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.


Levinneisyys[muokkaa]

Isotuulenkalan levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti. Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.


Elintavat[muokkaa]

Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä. Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.


Lisääntyminen[muokkaa]

Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. Mätimunat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.


Ravinto[muokkaa]

Eläinplankton, pienet pohjaeläimet ja pikkukalat sekä kalanmäti.


Kalastus[muokkaa]

Isotuulenkala ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- verkoista. Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona. Isontuulenkalalla on merkitystä muiden kalojen syöttinä ja merilintujen ravintona.


Lähteet[muokkaa]

  • Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
  • Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
  • Wikipedia.fi - Isotuulenkala. {{#if:|Viitattu |}}