Ero sivun ”Siika pp2” versioiden välillä
| (5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
| − | Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu [[ | + | Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu [[madepilkki|vanhanmallin madepilkki]] /kultasiipipilkki (varsinkin höystettynä surviaissääsken toukalla eli survarilla) sekä morrit. Erittäin hyvin toimivat myös kuparipilkit mm. kuparipysty ja kuparisiipi. Parhaita siikavesistöjä ovat mm. [[Siika-Valkeinen]] sekä [[Siikakoski]], mutta [[Surrinlampi|Surrinlammeltakin]] siikoja saadaan hyvin, varsinkin kevättalvesta. [[Meri (propilkki 2)|Merellä]] siiat ovat harvemmassa, mutta ne ovat pääsääntöisesti suhteellisen suurikokoisia. Siialle parhaat vuodenajat ovat [[syystalvi]] sekä [[kevättalvi]]. |
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]] | [[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]] | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Nykyinen versio 18. lokakuuta 2023 kello 00.23
Siikaa saadaan suhteellisen monista vesistöistä. Siian koko vaihtelee vesistöittäin, mutta yleisin koko on 500-700 grammaa. Siialla on alamitta, joka on noin sadan gramman tuntumassa. Suurin Kaizzun ennätyslistalle ilmoitettu Siika on painanut 2353g, ja se on saatu Linlonlahdelta.
Kalastus[muokkaa]
Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu vanhanmallin madepilkki /kultasiipipilkki (varsinkin höystettynä surviaissääsken toukalla eli survarilla) sekä morrit. Erittäin hyvin toimivat myös kuparipilkit mm. kuparipysty ja kuparisiipi. Parhaita siikavesistöjä ovat mm. Siika-Valkeinen sekä Siikakoski, mutta Surrinlammeltakin siikoja saadaan hyvin, varsinkin kevättalvesta. Merellä siiat ovat harvemmassa, mutta ne ovat pääsääntöisesti suhteellisen suurikokoisia. Siialle parhaat vuodenajat ovat syystalvi sekä kevättalvi.