Ero sivun ”Mäntyharjun reitti” versioiden välillä
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
+ | {{lähteetön}} | ||
'''Mäntyharjun reitti''' on järvinen [[Kymijoen vesistö]]n vesistöalue Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakuntien alueella. Se sijaitsee Kymijoen vesistön läntisen pääosan eli [[Päijänne|Päijänteeseen]] laskevien reittien ja [[Vuoksen vesistö]]n välissä. Järvireitin suurin järvi on [[Puula]], mutta reitin alueella on kaikkiaan 1 700 järveä. Reitti laskee [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärveen]], joka on viimeinen suuri järvi [[Kymijoki|Kymijoen]] yläjuoksun varrella ensimmäisen [[Salpausselät|Salpausselän]] pohjoispuolella. Täällä reitin osuus Kymijoen kokonaisvesimäärästä on noin 13 %. Reitin varrella on paljon vanhaa teollisuutta, muun muassa Kissakoski, Woikoski, Kalso ja Verla. Savon rata seuraa Mäntyharjun reittiä. | '''Mäntyharjun reitti''' on järvinen [[Kymijoen vesistö]]n vesistöalue Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakuntien alueella. Se sijaitsee Kymijoen vesistön läntisen pääosan eli [[Päijänne|Päijänteeseen]] laskevien reittien ja [[Vuoksen vesistö]]n välissä. Järvireitin suurin järvi on [[Puula]], mutta reitin alueella on kaikkiaan 1 700 järveä. Reitti laskee [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärveen]], joka on viimeinen suuri järvi [[Kymijoki|Kymijoen]] yläjuoksun varrella ensimmäisen [[Salpausselät|Salpausselän]] pohjoispuolella. Täällä reitin osuus Kymijoen kokonaisvesimäärästä on noin 13 %. Reitin varrella on paljon vanhaa teollisuutta, muun muassa Kissakoski, Woikoski, Kalso ja Verla. Savon rata seuraa Mäntyharjun reittiä. | ||
Nykyinen versio 10. maaliskuuta 2010 kello 14.39
45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Mäntyharjun reitti on järvinen Kymijoen vesistön vesistöalue Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakuntien alueella. Se sijaitsee Kymijoen vesistön läntisen pääosan eli Päijänteeseen laskevien reittien ja Vuoksen vesistön välissä. Järvireitin suurin järvi on Puula, mutta reitin alueella on kaikkiaan 1 700 järveä. Reitti laskee Pyhäjärveen, joka on viimeinen suuri järvi Kymijoen yläjuoksun varrella ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella. Täällä reitin osuus Kymijoen kokonaisvesimäärästä on noin 13 %. Reitin varrella on paljon vanhaa teollisuutta, muun muassa Kissakoski, Woikoski, Kalso ja Verla. Savon rata seuraa Mäntyharjun reittiä.
Turun rauhassa vuonna 1743 sovittu Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki osittain Mäntyharjun reittiä pitkin.
Mäntyharjun reitin järviä ja koskia[muokkaa]
- Iso-Naakkima (Pieksämäki), pinnankorkeus 111,25 m merenpinnasta
- Synsiä (Kangasniemi), pinnankorkeus 110,5 m merenpinnasta
- Kyyvesi (Haukivuori, Kangasniemi, Mikkeli), pinnankorkeus 100,62 m merenpinnasta
- Rauhajärvi (Haukivuori, Kangasniemi, Mikkeli), pinnankorkeus 100,1 m m merenpinnasta
- Läsänkoski
- Puula (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli), pinnankorkeus 94,62 m merenpinnasta
- Liekune (Hirvensalmi), pinnankorkeus 94,62 m merenpinnasta
- Ryökäsvesi (Hirvensalmi), pinnankorkeus 94,62 m merenpinnasta
- Kissakoski, putouskorkeus 5 m, vesivoimalat valm. 1932, 194? ja kovaava 2010, teho 1,5 MW (1,6 MW), Suur-Savon Sähkö Oy
- Vahvajärvi (Hirvensalmi), pinnankorkeus 88,6 m merenpinnasta
- Ripatinkoski
- Iso-Sämpiä (Hirvensalmi), pinnankorkeus 83,8 m merenpinnasta
- Sämpiä (Hirvensalmi), pinnankorkeus 83,6 m merenpinnasta
- Puuskankoski
- Tuusjärvi (Mäntyharju), pinnankorkeus 80,8 m merenpinnasta
- Kaivannonkoski
- Idästä Pyhäveden reittiä: Kuomionjärvet, Kuomionkoski, Kallavesi, Pyhävesi (Mäntyharju), pinnankorkeus 81,5 m merenpinnasta
- Pyhäkoski, putouskorkeus 1,8 m
- Lahnavesi (Mäntyharju, Pertunmaa), pinnankorkeus 79,7 m merenpinnasta
- Miekankoski, putouskorkeus 0,1 m
- Lännestä Peruveden reittiä: Pienivesi (106,8 m), Peruvesi]] (Mäntyharju, Pertunmaa), pinnankorkeus 104 m merenpinnasta
- Tarhavesi (Mäntyharju), pinnankorkeus 79,6 m merenpinnasta
- Juolasvesi (Mäntyharju), pinnankorkeus 79,6 m merenpinnasta
- Sarkavesi (Kouvola, Mäntyharju), pinnankorkeus 79,5 m merenpinnasta
- Voikoski (Kouvola, Mäntyharju), putouskorkeus 2,5 m, vesivoimala valm. v. 1920, teho 0,3 MW, Oy Woikoski Ab
- Vuohijärvi (Kouvola, Mäntyharju), pinnankorkeus 77 m merenpinnasta
- Siikakoski(Kouvola), putouskorkeus 3,5 m, vesivoimala valm. v. 1961, teho 1,8 MW, KSS-Energia Oy
- Siikajärvi (Kouvola), pinnankorkeus 73,1 m merenpinnasta
- Suolajärvi (Kouvola), pinnankorkeus 73,1 m m merenpinnasta
- Verlankoski, putouskorkeus 6,2 m, vesivoimala valm. v. 1954, sekä v. 1994, teho 3,05 MW, KSS-Energia Oy
- Vähä-Kamponen (Kouvola), pinnankorkeus 67,0 m merenpinnasta
- Iso-Kamponen (Kouvola), pinnankorkeus 67,0 m merenpinnasta
- Puolakankoski, putouskorkeus 1,9 m
- Lintukymi (Kouvola), pinnankorkeus 65,3 m merenpinnasta