Ero sivun ”Iso-Söimi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| (13 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Kuva:SoimiInfo.jpg|thumb|300px|]] | [[Kuva:SoimiInfo.jpg|thumb|300px|]] | ||
[[Kuva:SoimiKartta.jpg|thumb|300px|]] | [[Kuva:SoimiKartta.jpg|thumb|300px|]] | ||
| + | |||
| + | == Vesistö == | ||
| + | |||
| + | '''Iso-Söimi''' on Inarijärven saari. Sitä ympäroivät erittäin syvät syvänteet, sekä pintaa puhkovat karikot. Vesi on kirkasta, jolloin näkösyvyyskin on hyvä. Vesikasveja ei juurikaan ole, koska vesi on melko karua. Paikan syrjäinen sijainti takaa hyvät saaliit. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | == Kalastus == | ||
| + | |||
| + | Pääasiallisena kalastuskohteina ovat jalokalat, kuten melko runsaslukuisina esiintyvät raudut, sekä taimenet. Jotkut erikoistuvat erityisesti näiden lajien pilkintään. Söimissä on myös runsaslukuinen harjus- sekä siikakanta ja näihin kaloihin erikoistuu myös virtuaalipilkkijöitä. Vesistöön on istutettu myös harmaanieriää, joita saadaan satunnaisesti. Ahventa ja haukea löytyy, mutta harvalukuisina. | ||
| + | Suurimmiksi Iso-Söimillä kasvavat taimenet, joiden koko voi ylittää kolmen kilon rajan. | ||
| + | |||
| + | == Vinkkejä == | ||
| + | |||
| + | *Niistä saaren pikkulammista tuli hyvin ahventa ja joitain harjuksia. | ||
| + | *Harjuspaikkoja löytyy ympäri mappia. [[Hopeahologrammi|Hopeahologrammipysty]], [[Kultasiipipilkki|kultasiipipilkki]], [[Kultapysty|kultapysty]] tai mormuskat ovat harjusten mieleen. Toukkana surviainen, sininen tai punainen. Myös muita toukkia kannattaa aina kokeilla - välillä huonolla syönnillä vanhat ottipelit eivät toimi. Yksi tunnettu paikka on heti lähdön [[Salmi|salmessa]], kahden kiven liepeillä. Siinä voi harjoitella omaa uittamistaan ja kun kalan saanti on varmaa, kannattaa lähteä etsimään omia paikkoja. Niin alhaalla, vasemmalla, oikealla ja ylhäällä lähdöstä kalapaikkoja on. | ||
| + | *Tässä ko. mapissa on kaikkein eniten hiottu eri syvyyksien merkitystä. Kannattaa siis kokeilla ja ihmetellä. Veikkaan, että moni kala on vielä löytämättä. Ja isoimmat eivät asu pakosta pikkukalan alueilla, joten enkkakalojen haku vaatii ihan omat juttunsa usein. | ||
| + | *Ite oon huomannu että ainaki rautu iskee monesti syvänteissä välivedestä... aika hyvä kikka ollu ku on kelaillu pilkkiä eestaas väliveden ja pohjan välillä, välillä pysäyttää hetkeksi ja vapa kaarelle... | ||
| + | *Menet sinne syvänteen reunoille ja otat [[Rautulätkä|rautulätkän]] tai hopea hologrammi pystypilkin ja punasen tai vihreen toukan, niin pitäs ainakin rautuu tulla | ||
| + | *Tosin menet sen saaren lampiin, mieluiten pienimpiin ja hopea-hologrammi pystyllä sieltä tulee harjusta. | ||
| + | *Taktiikkavinkki: Pilki syvänteistä tai niiden reunoilta ja käytä esim. Hopea-hologrammi pystyä. | ||
| + | |||
| + | == Lajisto == | ||
| + | |||
| + | *[[Rautu pp2|Rautu]] | ||
| + | *[[harmaanieriä pp2|harmaanieriä]] | ||
| + | *[[taimen pp2|taimen]] | ||
| + | *[[siika pp2|siika]] | ||
| + | *[[harjus pp2|harjus]] | ||
| + | *[[hauki pp2|hauki]] | ||
| + | *[[ahven pp2|ahven]] | ||
| + | *[[muikku pp2|muikku]] | ||
| + | |||
| + | {{Propilkki 2:n vesistöt}} | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 14.05
Vesistö[muokkaa]
Iso-Söimi on Inarijärven saari. Sitä ympäroivät erittäin syvät syvänteet, sekä pintaa puhkovat karikot. Vesi on kirkasta, jolloin näkösyvyyskin on hyvä. Vesikasveja ei juurikaan ole, koska vesi on melko karua. Paikan syrjäinen sijainti takaa hyvät saaliit.
Kalastus[muokkaa]
Pääasiallisena kalastuskohteina ovat jalokalat, kuten melko runsaslukuisina esiintyvät raudut, sekä taimenet. Jotkut erikoistuvat erityisesti näiden lajien pilkintään. Söimissä on myös runsaslukuinen harjus- sekä siikakanta ja näihin kaloihin erikoistuu myös virtuaalipilkkijöitä. Vesistöön on istutettu myös harmaanieriää, joita saadaan satunnaisesti. Ahventa ja haukea löytyy, mutta harvalukuisina. Suurimmiksi Iso-Söimillä kasvavat taimenet, joiden koko voi ylittää kolmen kilon rajan.
Vinkkejä[muokkaa]
- Niistä saaren pikkulammista tuli hyvin ahventa ja joitain harjuksia.
- Harjuspaikkoja löytyy ympäri mappia. Hopeahologrammipysty, kultasiipipilkki, kultapysty tai mormuskat ovat harjusten mieleen. Toukkana surviainen, sininen tai punainen. Myös muita toukkia kannattaa aina kokeilla - välillä huonolla syönnillä vanhat ottipelit eivät toimi. Yksi tunnettu paikka on heti lähdön salmessa, kahden kiven liepeillä. Siinä voi harjoitella omaa uittamistaan ja kun kalan saanti on varmaa, kannattaa lähteä etsimään omia paikkoja. Niin alhaalla, vasemmalla, oikealla ja ylhäällä lähdöstä kalapaikkoja on.
- Tässä ko. mapissa on kaikkein eniten hiottu eri syvyyksien merkitystä. Kannattaa siis kokeilla ja ihmetellä. Veikkaan, että moni kala on vielä löytämättä. Ja isoimmat eivät asu pakosta pikkukalan alueilla, joten enkkakalojen haku vaatii ihan omat juttunsa usein.
- Ite oon huomannu että ainaki rautu iskee monesti syvänteissä välivedestä... aika hyvä kikka ollu ku on kelaillu pilkkiä eestaas väliveden ja pohjan välillä, välillä pysäyttää hetkeksi ja vapa kaarelle...
- Menet sinne syvänteen reunoille ja otat rautulätkän tai hopea hologrammi pystypilkin ja punasen tai vihreen toukan, niin pitäs ainakin rautuu tulla
- Tosin menet sen saaren lampiin, mieluiten pienimpiin ja hopea-hologrammi pystyllä sieltä tulee harjusta.
- Taktiikkavinkki: Pilki syvänteistä tai niiden reunoilta ja käytä esim. Hopea-hologrammi pystyä.
Lajisto[muokkaa]
|