Ero sivun ”Vuolasniva” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| (15 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Kuva:VuolasKartta.jpg|thumb|300px|]] | [[Kuva:VuolasKartta.jpg|thumb|300px|]] | ||
| − | + | '''Vuolasnivan''' joesta saa hyvin harjusta ja siikaa. | |
| − | + | Satunnaisesti myös taimen tai hauki saattaa iskeä joessa pilkkiin. | |
| − | + | Vesistön oikeasta lammesta saadaan pientä rautua. Niiden keskipaino on 100-200 grammaa. Siinäkin lammessa oleskelee suurempia, jopa yli kiloisia yksilöitä. | |
| − | + | Vasemmasta lammesta saadaan suurempia rautuja. Siellä keskikoko on 300-500g. Tästä lammesta on saatu jopa yli kaksikiloisia rautuja. | |
| + | Suurimmiksi Vuolasnivalla kasvavat raudut, jotka voivat painaa jopa yli kaksi kiloa. | ||
| − | + | == Vinkkejä == | |
| + | |||
| + | *Vasemmasta lammesta syvänteen puolesta välistä 700g rautu, [[Rautulätkä|rautulätkä]]+pun.toukka. | ||
| + | *Kappalemäärä-kisatyypissä kannattaa ehdottomasti mennä siihen oikeanpuoleiseen lampeen nyppimään pikkurautua. | ||
| + | *Kannattaa mennää siihen syvänteeseen vasemmalla lammella pilkkimään rautulätkällä. Joku aika sitten napsahti 1015g rautu. | ||
| + | *Joen ensimmäisestä mutkasta (alhaalta ylöspäin) saa usein harjusta. | ||
| + | *Joen alusta ylhäällä tulee siikaa. | ||
| + | *Vasen lampi ja sinne syvänteeseen vaan. Rautua tulee hyvin rautulätkällä ja [[Hopeahologrammi|hopeahologrammilla]]. Isompia sitten kannattaa yrittää nilsulla tai [[Raitalusikka|raitalusikalla]]. | ||
| + | *Taktiikkavinkki: Jos halajat rautua, käytä esim. rautulätkää, kuparipystyä tai microtasuria. Joella pilkkiessä toimivat hyvin pystyt ja morrit. | ||
== Lajisto == | == Lajisto == | ||
| − | [[rautu pp2| | + | *[[rautu pp2|rautu]] |
| + | *[[harjus pp2|harjus]] | ||
| + | *[[siika pp2|siika]] | ||
| + | *[[taimen pp2|taimen]] | ||
| + | *[[hauki pp2|hauki]] | ||
| + | |||
| + | |||
| + | {{Propilkki 2:n vesistöt}} | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 14.46
Vuolasnivan joesta saa hyvin harjusta ja siikaa.
Satunnaisesti myös taimen tai hauki saattaa iskeä joessa pilkkiin.
Vesistön oikeasta lammesta saadaan pientä rautua. Niiden keskipaino on 100-200 grammaa. Siinäkin lammessa oleskelee suurempia, jopa yli kiloisia yksilöitä.
Vasemmasta lammesta saadaan suurempia rautuja. Siellä keskikoko on 300-500g. Tästä lammesta on saatu jopa yli kaksikiloisia rautuja. Suurimmiksi Vuolasnivalla kasvavat raudut, jotka voivat painaa jopa yli kaksi kiloa.
Vinkkejä[muokkaa]
- Vasemmasta lammesta syvänteen puolesta välistä 700g rautu, rautulätkä+pun.toukka.
- Kappalemäärä-kisatyypissä kannattaa ehdottomasti mennä siihen oikeanpuoleiseen lampeen nyppimään pikkurautua.
- Kannattaa mennää siihen syvänteeseen vasemmalla lammella pilkkimään rautulätkällä. Joku aika sitten napsahti 1015g rautu.
- Joen ensimmäisestä mutkasta (alhaalta ylöspäin) saa usein harjusta.
- Joen alusta ylhäällä tulee siikaa.
- Vasen lampi ja sinne syvänteeseen vaan. Rautua tulee hyvin rautulätkällä ja hopeahologrammilla. Isompia sitten kannattaa yrittää nilsulla tai raitalusikalla.
- Taktiikkavinkki: Jos halajat rautua, käytä esim. rautulätkää, kuparipystyä tai microtasuria. Joella pilkkiessä toimivat hyvin pystyt ja morrit.
Lajisto[muokkaa]
|