Ero sivun ”Siian uistattelu” versioiden välillä
p (muotoilu. hyvä ja ytimekäs artikkeli!) |
|||
| (10 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Siian soutu-uistattelu on yksiä parhaimpia "soutumuotoja", mitä kesällä voi harrastaa, koska [[siika]] nappaa lähes aina parhaiten aurinkoisessa ja lähes tyynessä säässä. Ja soutamaan ei tarvitse lähteä aamuvarhaisessa, koska usein paras syöntiaika alkaa iltapäivällä ja jatkuu lähes yöhön asti. | + | '''Siian soutu-uistattelu''' on yksiä parhaimpia "soutumuotoja", mitä kesällä voi harrastaa, koska [[siika]] nappaa lähes aina parhaiten aurinkoisessa ja lähes tyynessä säässä. Ja soutamaan ei tarvitse lähteä aamuvarhaisessa, koska usein paras syöntiaika alkaa iltapäivällä ja jatkuu lähes yöhön asti. |
Muutenkin siian soutaminen on melko rauhallista puuhaa, veto silloin, toinen tällöin ja pysäytys. Tasaisella soutamisellakin siikoja saa, mutta parempaa tulokseen pääsee mutkittelemalla ja pysäyttämisellä ja erittäin hitaalla soudulla. Variaatioita riittää. | Muutenkin siian soutaminen on melko rauhallista puuhaa, veto silloin, toinen tällöin ja pysäytys. Tasaisella soutamisellakin siikoja saa, mutta parempaa tulokseen pääsee mutkittelemalla ja pysäyttämisellä ja erittäin hitaalla soudulla. Variaatioita riittää. | ||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Saaliin kokohaarukka == | == Saaliin kokohaarukka == | ||
| − | Pääasiassa soutusiikojen koko on haarukassa 100-500g, mutta riippuen vesistöstä on mahdollisuus | + | Pääasiassa soutusiikojen koko on haarukassa 100-500g, mutta riippuen vesistöstä on mahdollisuus isompiinkin. Monessa paikassa kilon siika ei todellakaan ole mikään harvinaisuus ja saattaahan jopa tuo legendaarinen "kahen kilon siikakin" napata. |
| + | == Ottipaikoista vähäsen == | ||
| − | + | Ottipaikoista vielä sen verran, että kannattaa kokeilla ainakin karikoiden läheisyydessä, niemien kärkiä ja laskujokien suita. Myös heinikoiden reunasta löytää joskus siikaparven, mutta ahven tahtoo olla "riesana" näillä alueilla. Siian tavoittaa vaapulla parhaiten melko matalasta, 2-4 metrisestä vedestä, ja pinnan tuntumasta. | |
| − | + | == Vetonopeus == | |
| + | Siian uistelussa vetonopeus on mitätön, n. 1 km/h (30 senttimetriä sekunnissa). Olennaista on lyhyiden pysähdysten teko, jolloin kelluva viehe alkaa hitaasti nousta pintaan, minkä jälkeen tehdään jälleen nopea liikkeellelähtö, jolloin viehe tekee nopean sukelluksen. | ||
== Kalustosta hieman == | == Kalustosta hieman == | ||
| Rivi 19: | Rivi 21: | ||
* Soutuveneen | * Soutuveneen | ||
| − | * Kevyet vehkeet; pari puolitoimista ul-vapaa ja niihin pieni [[ | + | * Kevyet vehkeet; pari puolitoimista ul-vapaa ja niihin pieni [[avokela|haspeli]] tai [[hyrräkela|hyrrä]]. |
| − | * Ohut monofiilisiima, 0.16-0.22mm. Punottu siima välttää ainoastaan todella löysän vavan ja jarrun kanssa, koska muuten siialta | + | * Ohut monofiilisiima, 0.16-0.22mm. Punottu [[siima]] välttää ainoastaan todella löysän vavan ja jarrun kanssa, koska muuten siialta repeää herkät leuat alta aikayksikön. |
| − | * Tarpeeksi pienet ja toimivat ottivaaput, esim. Seniorin pienin koko, Hotta, Lappia Juniori ja Pinkie 28mm. Muita kelvollisia ovat Beggarin pienin koko, Rapala Original 3cm, Mini-Jätkä. | + | * Tarpeeksi pienet ja toimivat ottivaaput, esim. [[seniori|Seniorin]] pienin koko, [[Hotta]], [[Lappia Juniori]] ja [[Pinkie]] 28mm. Muita kelvollisia ovat [[beggar|Beggarin]] pienin koko, [[Rapala Original]] 3cm, [[Mini-Jätkä]]. |
* Pitkävartisen haavin, mieluiten isopesäisen. | * Pitkävartisen haavin, mieluiten isopesäisen. | ||
| Rivi 31: | Rivi 33: | ||
Siian suunpielet ovat melko hauraat (varsinkin alaleuka), joten ylösotossa ei kannata kovin hätäillä. Yleensä siika karkaa juuri haavitsemisvaiheessa, jos joutuu pieneen haaviin tähtäilemään, siksi kannattaa hankkia kalan kokoon nähden ylisuuri haavi. | Siian suunpielet ovat melko hauraat (varsinkin alaleuka), joten ylösotossa ei kannata kovin hätäillä. Yleensä siika karkaa juuri haavitsemisvaiheessa, jos joutuu pieneen haaviin tähtäilemään, siksi kannattaa hankkia kalan kokoon nähden ylisuuri haavi. | ||
| + | [[Tiedosto:Siika_kesa_kalusto2.jpg]] | ||
== Ottivärejä == | == Ottivärejä == | ||
| Rivi 40: | Rivi 43: | ||
Siikaa voi soutaa myös [[perho]]illa. Yksinkertaisimmillaan perhossa on musta pyrstö, musta runko, ja musta siipi. Eri väriversioita kannattaa kokeilla, mutta ei juuri tuon monimutkaisempia, hopeakierre ei yleensä ole ainakaan haitaksi. Suosittelen käyttämään pientä kaksihaarakoukkua, koska ne eivät kierrä siimaa yksihaaraisten tapaan. | Siikaa voi soutaa myös [[perho]]illa. Yksinkertaisimmillaan perhossa on musta pyrstö, musta runko, ja musta siipi. Eri väriversioita kannattaa kokeilla, mutta ei juuri tuon monimutkaisempia, hopeakierre ei yleensä ole ainakaan haitaksi. Suosittelen käyttämään pientä kaksihaarakoukkua, koska ne eivät kierrä siimaa yksihaaraisten tapaan. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
[[Luokka:Vetouistelu]] [[luokka:artikkelit]] | [[Luokka:Vetouistelu]] [[luokka:artikkelit]] | ||
Nykyinen versio 13. heinäkuuta 2012 kello 12.09
Siian soutu-uistattelu on yksiä parhaimpia "soutumuotoja", mitä kesällä voi harrastaa, koska siika nappaa lähes aina parhaiten aurinkoisessa ja lähes tyynessä säässä. Ja soutamaan ei tarvitse lähteä aamuvarhaisessa, koska usein paras syöntiaika alkaa iltapäivällä ja jatkuu lähes yöhön asti. Muutenkin siian soutaminen on melko rauhallista puuhaa, veto silloin, toinen tällöin ja pysäytys. Tasaisella soutamisellakin siikoja saa, mutta parempaa tulokseen pääsee mutkittelemalla ja pysäyttämisellä ja erittäin hitaalla soudulla. Variaatioita riittää.
Saaliin kokohaarukka[muokkaa]
Pääasiassa soutusiikojen koko on haarukassa 100-500g, mutta riippuen vesistöstä on mahdollisuus isompiinkin. Monessa paikassa kilon siika ei todellakaan ole mikään harvinaisuus ja saattaahan jopa tuo legendaarinen "kahen kilon siikakin" napata.
Ottipaikoista vähäsen[muokkaa]
Ottipaikoista vielä sen verran, että kannattaa kokeilla ainakin karikoiden läheisyydessä, niemien kärkiä ja laskujokien suita. Myös heinikoiden reunasta löytää joskus siikaparven, mutta ahven tahtoo olla "riesana" näillä alueilla. Siian tavoittaa vaapulla parhaiten melko matalasta, 2-4 metrisestä vedestä, ja pinnan tuntumasta.
Vetonopeus[muokkaa]
Siian uistelussa vetonopeus on mitätön, n. 1 km/h (30 senttimetriä sekunnissa). Olennaista on lyhyiden pysähdysten teko, jolloin kelluva viehe alkaa hitaasti nousta pintaan, minkä jälkeen tehdään jälleen nopea liikkeellelähtö, jolloin viehe tekee nopean sukelluksen.
Kalustosta hieman[muokkaa]
Eli mitä tarvitset mukaan:
- Soutuveneen
- Ohut monofiilisiima, 0.16-0.22mm. Punottu siima välttää ainoastaan todella löysän vavan ja jarrun kanssa, koska muuten siialta repeää herkät leuat alta aikayksikön.
- Tarpeeksi pienet ja toimivat ottivaaput, esim. Seniorin pienin koko, Hotta, Lappia Juniori ja Pinkie 28mm. Muita kelvollisia ovat Beggarin pienin koko, Rapala Original 3cm, Mini-Jätkä.
- Pitkävartisen haavin, mieluiten isopesäisen.
- Suhteellisen hyvän siikajärven.
Siian suunpielet ovat melko hauraat (varsinkin alaleuka), joten ylösotossa ei kannata kovin hätäillä. Yleensä siika karkaa juuri haavitsemisvaiheessa, jos joutuu pieneen haaviin tähtäilemään, siksi kannattaa hankkia kalan kokoon nähden ylisuuri haavi.
Ottivärejä[muokkaa]
Yleisesti toimivia värejä siialle on mm. punainen hileellä, oranssi mustilla pilkuilla, muikku, kupariruskea, papukaija, musta hileellä, viininpunainen, viininpunainen hileellä. Joillain järvillä ahvenen väriset vaaput ovat erittäin toimivia. Kokeilemalla löytyy oman järven ottivärit.
Myös perhot mukaan[muokkaa]
Siikaa voi soutaa myös perhoilla. Yksinkertaisimmillaan perhossa on musta pyrstö, musta runko, ja musta siipi. Eri väriversioita kannattaa kokeilla, mutta ei juuri tuon monimutkaisempia, hopeakierre ei yleensä ole ainakaan haitaksi. Suosittelen käyttämään pientä kaksihaarakoukkua, koska ne eivät kierrä siimaa yksihaaraisten tapaan.