Ero sivun ”Kevättalvi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| (2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Kevättalvella päivä on huomattavasti pitempi, kuin [[syystalvi|syystalvella]], ja [[keskitalvi|keskitalvella]]. Tällöin syönti ajoittuu pääasiallisesti ilta-, ja aamuhämärään, kun taas päivällä tavataan pitempiä syöntijaksoja, joiden välissä on hiljaisempaa. | + | {{Propilkki 2:n vuodenajat}} |
| + | '''Kevättalvella''' päivä on huomattavasti pitempi, kuin [[syystalvi|syystalvella]], ja [[keskitalvi|keskitalvella]]. Tällöin syönti ajoittuu pääasiallisesti ilta-, ja aamuhämärään, kun taas päivällä tavataan pitempiä syöntijaksoja, joiden välissä on hiljaisempaa. | ||
== Kalastus kevättalvella == | == Kalastus kevättalvella == | ||
| − | Kevättalvi johtaa varsinkin [[ahven pp2|ahvenen]] ja [[särki pp2|särjen]] syöntien parantumiseen, mutta myös eräät muutkin lajit piristyvät. Kuitenkin eräillä lajeilla tapahtuu passivoitumista, kuten [[kirjolohi pp2|kirjolohella]], kutuajankohdan lähestyessä. | + | Kevättalvi johtaa varsinkin [[ahven pp2|ahvenen]] ja [[särki pp2|särjen]] syöntien parantumiseen, mutta myös eräät muutkin lajit piristyvät. Kuitenkin eräillä lajeilla tapahtuu passivoitumista, kuten [[kirjolohi pp2|kirjolohella]], kutuajankohdan lähestyessä. Kevättalvella [[ahven pp2|ahvenia]] alkaa löytämään hyvinkin matalasta, koska ne hakeutuvat kutupaikoilleen. Myös [[särki pp2|särjet]] tulevat kutupaikoille, huomattavan kokoisina, ja syövät paremmin. |
[[Luokka:propilkki 2:n vuodenajat]] | [[Luokka:propilkki 2:n vuodenajat]] | ||
Nykyinen versio 28. joulukuuta 2012 kello 11.40
| Propilkki 2:n vuodenajat |
| Syystalvi |
| Keskitalvi |
| Kevättalvi |
Kevättalvella päivä on huomattavasti pitempi, kuin syystalvella, ja keskitalvella. Tällöin syönti ajoittuu pääasiallisesti ilta-, ja aamuhämärään, kun taas päivällä tavataan pitempiä syöntijaksoja, joiden välissä on hiljaisempaa.
Kalastus kevättalvella[muokkaa]
Kevättalvi johtaa varsinkin ahvenen ja särjen syöntien parantumiseen, mutta myös eräät muutkin lajit piristyvät. Kuitenkin eräillä lajeilla tapahtuu passivoitumista, kuten kirjolohella, kutuajankohdan lähestyessä. Kevättalvella ahvenia alkaa löytämään hyvinkin matalasta, koska ne hakeutuvat kutupaikoilleen. Myös särjet tulevat kutupaikoille, huomattavan kokoisina, ja syövät paremmin.