Ero sivun ”Piikkikampela” versioiden välillä
p |
|||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{lähteetön}} | ||
| + | |||
'''Piikkikampela''' (''Psetta maxima'') on litteä, lähes pyöreä [[kala]], jonka silmät ovat vasemmalla kyljellä. Sen levinneisyysalue kattaa suurimman osan Itämerta, Euroopan rannikot napapiiriltä etelään, Välimeren ja Mustanmeren. | '''Piikkikampela''' (''Psetta maxima'') on litteä, lähes pyöreä [[kala]], jonka silmät ovat vasemmalla kyljellä. Sen levinneisyysalue kattaa suurimman osan Itämerta, Euroopan rannikot napapiiriltä etelään, Välimeren ja Mustanmeren. | ||
| Rivi 7: | Rivi 9: | ||
== Tuntomerkit== | == Tuntomerkit== | ||
| − | Piikkikampela on helppo tunnistaa. Se on litteä ja lähes lautasmaisen pyöreä, vihreä tai ruskea kala. Sillä on piikikäs, tummanruskea ja täplikäs iho kyljellä. Silmät sillä ovat pään kyljellä ja suu liikkuu pohjaan nähden vaakasuorassa. Piikkikampela kuuluu vasensilmäkampeloiden heimoon, jonka kaloilla poikasen silmät kiertyvät vasemmalle kyljelle ja niistä tulee yläkylki. Vatsa eli alakylki on vaalea. Pituus | + | Piikkikampela on helppo tunnistaa. Se on litteä ja lähes lautasmaisen pyöreä, vihreä tai ruskea kala. Sillä on piikikäs, tummanruskea ja täplikäs iho kyljellä. Silmät sillä ovat pään kyljellä ja suu liikkuu pohjaan nähden vaakasuorassa. Piikkikampela kuuluu vasensilmäkampeloiden heimoon, jonka kaloilla poikasen silmät kiertyvät vasemmalle kyljelle ja niistä tulee yläkylki. Vatsa eli alakylki on vaalea. Pituus Suomen vesillä on 20–40 cm. |
== Levinneisyys== | == Levinneisyys== | ||
| − | Piikkikampelaa tavataan lähes koko | + | Piikkikampelaa tavataan lähes koko Euroopan ja Pohjois-Afrikan rannikolla. Itämerellä piikkikampelaa tavataan Tanskan salmista Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle, mutta se harvinaistuu lahtien perukoille päin mentäessä. Piikkikampela on tyypillinen lauhkeiden vesien merikala eikä se pysty lisääntymään kovin alhaisissa suolapitoisuuksia. Suomen rannikot ovat sen esiintymisalueen äärirajoilla, joten sopivillakin alueilla piikkikampeloiden osuus kaikista kampeloista on vain yksi tai kaksi kymmenestä. |
| − | Piikkikampela on levinnyt niin | + | Piikkikampela on levinnyt niin Itämereen kuin muuallekin maailmalle. Itämeressä sen alueet ovat rannikolla, ei paljoa Vaasan yläpuolella. Eteläraja on melkein Suomenlahdella. Myös Ahvenanmaan alueella esiintyy joitain yksilöitä. Sitä on Afrikan rannikolla, Välimeressä, Mustassa meressä ja Asovanmeressä. |
== Lisääntyminen== | == Lisääntyminen== | ||
| Rivi 26: | Rivi 28: | ||
*[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/piikkikampela/ RKTL Kala-atlas: Piikkikampela] | *[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/piikkikampela/ RKTL Kala-atlas: Piikkikampela] | ||
| + | |||
| + | [[Luokka: Suomalaiset kalalajit]] | ||
Nykyinen versio 11. heinäkuuta 2011 kello 12.26
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Piikkikampela (Psetta maxima) on litteä, lähes pyöreä kala, jonka silmät ovat vasemmalla kyljellä. Sen levinneisyysalue kattaa suurimman osan Itämerta, Euroopan rannikot napapiiriltä etelään, Välimeren ja Mustanmeren.
Piikkikampela viihtyy meren kallio- ja hiekkapohjilla. Se syö etupäässä muita pohjakaloja, mutta myös äyriäisiä ja simpukoita.
Tuntomerkit[muokkaa]
Piikkikampela on helppo tunnistaa. Se on litteä ja lähes lautasmaisen pyöreä, vihreä tai ruskea kala. Sillä on piikikäs, tummanruskea ja täplikäs iho kyljellä. Silmät sillä ovat pään kyljellä ja suu liikkuu pohjaan nähden vaakasuorassa. Piikkikampela kuuluu vasensilmäkampeloiden heimoon, jonka kaloilla poikasen silmät kiertyvät vasemmalle kyljelle ja niistä tulee yläkylki. Vatsa eli alakylki on vaalea. Pituus Suomen vesillä on 20–40 cm.
Levinneisyys[muokkaa]
Piikkikampelaa tavataan lähes koko Euroopan ja Pohjois-Afrikan rannikolla. Itämerellä piikkikampelaa tavataan Tanskan salmista Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle, mutta se harvinaistuu lahtien perukoille päin mentäessä. Piikkikampela on tyypillinen lauhkeiden vesien merikala eikä se pysty lisääntymään kovin alhaisissa suolapitoisuuksia. Suomen rannikot ovat sen esiintymisalueen äärirajoilla, joten sopivillakin alueilla piikkikampeloiden osuus kaikista kampeloista on vain yksi tai kaksi kymmenestä.
Piikkikampela on levinnyt niin Itämereen kuin muuallekin maailmalle. Itämeressä sen alueet ovat rannikolla, ei paljoa Vaasan yläpuolella. Eteläraja on melkein Suomenlahdella. Myös Ahvenanmaan alueella esiintyy joitain yksilöitä. Sitä on Afrikan rannikolla, Välimeressä, Mustassa meressä ja Asovanmeressä.
Lisääntyminen[muokkaa]
Piikkikampela kutee matalassa 2-8 m:n syvyisessä rantavedessä kesäkuussa, juhannuksen molemmin puolin. Mätimunat kelluvat, mikäli veden suolapitoisuus on noin 8 promillea. Kuoriutuvat poikaset ovat aluksi planktisia ja kaksikylkisiä, mutta jo ensimmäisen kesän kuluessa pohjalle siirtyessään ne muuttuvat aikuisia muistuttaviksi. Ensimmäiseen talveen mennessä ne saavuttavat noin 3-6 cm pituuden.
Ravinto[muokkaa]
Piikkikampela käyttää monipuolista ravintoa ja se syö muun muassa simpukoita, äyriäisiä ja monia eri kaloja. Piikkikampelalla on suuri suu, jossa on paljon pieniä ja teräviä hampaita.