Ero sivun ”Suutari” versioiden välillä
(Kumottu muokkaus 86844, jonka teki 162.158.86.40 (keskustelu)) Merkkaus: Kumoaminen |
|||
| (6 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | ''' | + | {{Taksonomia/eläimet |
| + | | nimi = Suutari | ||
| + | | status = Elinvoimainen | ||
| + | | kuva = Suutari.jpg | ||
| + | | kuvateksti = Suutarin poikanen | ||
| + | | kunta = Eläinkunta ''Animalia'' | ||
| + | | pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata'' | ||
| + | | alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata'' | ||
| + | | yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes'' | ||
| + | | luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii'' | ||
| + | | lahko = [[Karppikalat]] ''Cypriniformes'' | ||
| + | | heimo = [[Särkikalat]] ''Cyprinidae'' | ||
| + | | suku = ''Tinca'' | ||
| + | | laji = ''Tinca'' | ||
| + | }} | ||
| − | [[ | + | '''Suutari''' (''Tinca tinca'') on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien [[Särkikalat|särkikala]], joka elää myös [[Itämeri|Itämeren]] murtovedessä. Suutari on ''Tinca''-suvun ainoa laji. |
| Rivi 11: | Rivi 25: | ||
== Elintavat ja lisääntyminen == | == Elintavat ja lisääntyminen == | ||
| − | Suutari on tyypillisesti rehevien, seisovien vesien kala, joka tulee toimeen vähähappisessakin vedessä. Se elää pohjan tuntumassa ja syö lähinnä pohjaeläimiä kuten äyriäisiä, | + | Suutari on tyypillisesti rehevien, seisovien vesien kala, joka tulee toimeen vähähappisessakin [[vesi|vedessä]]. Se elää pohjan tuntumassa ja syö lähinnä pohjaeläimiä kuten äyriäisiä, [[mato]]ja, kotiloita ja hyönteisten toukkia. Suutari kutee alkukesällä matalassa rantavedessä kasvillisuuden seassa. Pienet [[mäti]]munat, joita voi olla satoja tuhansia, takertuvat vesikasveihin. |
== Kalastus ja käyttö == | == Kalastus ja käyttö == | ||
Suomessa suutaria ei juuri arvosteta ruokakalana. Muualla Euroopassa ja Ruotsissakin suutaria kuitenkin pidetään maukkaana ja sitä kasvatetaankin lammikoissa annoskalaksi. Suomessa suutaria on kasvatettu istutettavaksi toisiin vesistöihin, ja suuri osa nykyesiintymistä onkin näiden istutusten tulosta. | Suomessa suutaria ei juuri arvosteta ruokakalana. Muualla Euroopassa ja Ruotsissakin suutaria kuitenkin pidetään maukkaana ja sitä kasvatetaankin lammikoissa annoskalaksi. Suomessa suutaria on kasvatettu istutettavaksi toisiin vesistöihin, ja suuri osa nykyesiintymistä onkin näiden istutusten tulosta. | ||
| − | Suutaria saadaan katiskoilla, verkoilla ja rysillä. Muualla Euroopassa se on myös suosittu onkikala; suuri suutari tarjoaa tiukan vastuksen. | + | Suutaria saadaan [[katiska|katiskoilla]], [[verkko|verkoilla]] ja [[rysä|rysillä]]. Muualla Euroopassa se on myös suosittu onkikala; suuri suutari tarjoaa tiukan vastuksen. |
Suutarin erikoisia värimuotoja (kultasuutari) viljellään ja käytetään Euroopassa lammikoiden koristekaloina. | Suutarin erikoisia värimuotoja (kultasuutari) viljellään ja käytetään Euroopassa lammikoiden koristekaloina. | ||
| + | == Katso myös == | ||
| + | |||
| + | *[[Suutarin onginta]] | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
*[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suutari/ RKTL Kala-atlas: Suutari] | *[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suutari/ RKTL Kala-atlas: Suutari] | ||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | |||
| + | *{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Suutari_(kala)|Nimeke= Wikipedia - Suutari}} | ||
[[Luokka:Särkikalat]] | [[Luokka:Särkikalat]] | ||
Nykyinen versio 8. lokakuuta 2023 kello 13.21
Suutari (Tinca tinca) on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien särkikala, joka elää myös Itämeren murtovedessä. Suutari on Tinca-suvun ainoa laji.
Ulkonäkö[muokkaa]
Suutari on ruumiiltaan tanakka, väriltään tumman puhuvan oliivinvihreä tai pronssinruskea kala. Suomut ovat pienet, tiukasti limaiseen ihoon kiinnittyneet. Silmät ovat oranssinpunaiset, pienemmät kuin särkikaloilla yleensä. Suu on pieni, suupielissä on lyhyet viiksisäikeet. Pyrstön tyvi on tukeva, pyrstö jokseenkin neliömäinen. Muut evät sen sijaan ovat muodoltaan silmiinpistävästi pyöristyneet, selkäevä on lyhyt. Vatsaevissä on sukupuolisuutta ilmaiseva muotoero. Koiraan vatsaevät ovat naaraan vatsaeviä huomattavasti suuremmat. Suomessa pyydetyt suutarit ovat yleensä 25–40 cm:n pituisia ja 0,5–1,5 kg:n painoisia. Muualla Euroopassa suutari voi kasvaa yli 8 kg:n mittaan. Suomen 2000-luvun ennätyssuutari painoi 3,55 kg.
Levinneisyys[muokkaa]
Suutari elää Etelä-Suomen lämpimissä sisävesissä 62. leveysasteen eteläpuolella. Rannikkovesissä sitä on tavattu Merenkurkun pohjoispuolellakin. Lajin laaja kokonaislevinneisyys kattaa lähes koko Euroopan ja ulottuu Aasiassa Mongoliaan sekä Siperian Ob- ja Jenisei-jokien vesistöalueille.Istutettuna se esiintyy muillakin mantereilla.
Elintavat ja lisääntyminen[muokkaa]
Suutari on tyypillisesti rehevien, seisovien vesien kala, joka tulee toimeen vähähappisessakin vedessä. Se elää pohjan tuntumassa ja syö lähinnä pohjaeläimiä kuten äyriäisiä, matoja, kotiloita ja hyönteisten toukkia. Suutari kutee alkukesällä matalassa rantavedessä kasvillisuuden seassa. Pienet mätimunat, joita voi olla satoja tuhansia, takertuvat vesikasveihin.
Kalastus ja käyttö[muokkaa]
Suomessa suutaria ei juuri arvosteta ruokakalana. Muualla Euroopassa ja Ruotsissakin suutaria kuitenkin pidetään maukkaana ja sitä kasvatetaankin lammikoissa annoskalaksi. Suomessa suutaria on kasvatettu istutettavaksi toisiin vesistöihin, ja suuri osa nykyesiintymistä onkin näiden istutusten tulosta.
Suutaria saadaan katiskoilla, verkoilla ja rysillä. Muualla Euroopassa se on myös suosittu onkikala; suuri suutari tarjoaa tiukan vastuksen.
Suutarin erikoisia värimuotoja (kultasuutari) viljellään ja käytetään Euroopassa lammikoiden koristekaloina.
Katso myös[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- Wikipedia - Suutari. {{#if:|Viitattu |}}