Ero sivun ”Kemijoki” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
−
{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0
+
{{joki
−
| style="background:#66ccff; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" |  '''Joki'''
+
| joen nimi = Kemijoki
−
|-
+
| kuva = Kemijoki river by Muurola.jpg
−
! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | Kemijoki
+
| kuvateksti = Kemijoki, Muurola
−
|-
+
| alkulähde = Kemihaara, Savukoski
−
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Alkulähde''': Kemihaara, Savukoski
+
| laskupaikka = Pohjanlahti, Kemi
−
|-
+
| maat = Suomi
−
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Laskupaikka''': Pohjanlahti, Kemi
+
| pituus = 550km
−
|-
+
| virtaus = 556 m³/s
−
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Maat''': Suomi
+
| valuma-alue = 51 000 km²
−
|-
+
| alkulähteen korkeus = 230m
−
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Pituus''': 550 km
+
}}
−
|-
 
−
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Lähdekorkeus''': 230 m
 
−
|-
 
−
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Virtaus''': 556 m³/s
 
−
|-
 
−
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" |  '''Valuma-alue''': 51 000 km²
 
−
|-
 
−
|}
 
  
−
'''Kemijoki'''  on 550 [[kilometri|kilometrin]] pituisena [[Suomi|Suomen]] pisin joki. Se laskee [[Kemijärvi|Kemijärven]] ja [[Rovaniemi|Rovaniemen]] kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] [[Kemi]]ssä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu [[Norja]]an ja [[Venäjä]]lle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.  
+
Perse voi haista toisinaan paskalle
 +
'''Kemijoki'''  on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee [[Kemijärvi|Kemijärven]] ja Rovaniemen kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.  
  
−
Kemijoen sivujokia ovat [[Ounasjoki]] ja [[Raudanjoki]], jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, [[Kitinen]] ja [[Vuotos]], jotka yhtyvät Kemijokeen [[Pelkosenniemi|Pelkosenniemellä]], ja [[Tenniöjoki]], joka yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]]. Kemijoen suurin järvi on [[Kemijärvi (järvi)|Kemijärvi]].
+
Kemijoen sivujokia ovat [[Ounasjoki]] ja [[Raudanjoki]], jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, [[Kitinen]] ja [[Vuotos]], jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja [[Tenniöjoki]], joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on [[Kemijärvi (järvi)|Kemijärvi]].
  
−
Kitisen (278 km) sivujokia ovat [[Luiro]], [[Sattanen]] ja [[Jeesiöjoki]]. Kitisen yläjuoksulla on [[Porttipahta|Porttipahdan]] [[tekojärvi]] ja useita [[vesivoimala|vesivoimaloita]]. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä [[Saariselkä|Saariselältä]] ja virtaa [[Lokan tekojärvi|Lokan tekojärven]] kautta Kitiseen. [[Enontekiö]]n Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin [[1983]], eikä siihen rakennettu voimaloita.
+
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, [[Sattanen]] ja [[Jeesiöjoki]]. Kitisen yläjuoksulla on [[Porttipahta|Porttipahdan]] [[tekojärvi]] ja useita [[vesivoimala|vesivoimaloita]]. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa [[Lokan tekojärvi|Lokan tekojärven]] kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita.
−
Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa [[Salla]]n läpi ja yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]].  
+
Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]].  
  
 
==Kemijoen vesistön voimalaitokset==
 
==Kemijoen vesistön voimalaitokset==
Rivi 39: Rivi 32:
 
! yhtiö
 
! yhtiö
 
|-  
 
|-  
−
| [[Isohaaran voimalaitos|Isohaara]] || 106 || Kemijoki || Kemi, Keminmaa || Pohjolan Voima Oy
+
| Isohaara || 106 || Kemijoki || Kemi, Keminmaa || Pohjolan Voima Oy
 
|-  
 
|-  
−
| [[Taivalkosken voimalaitos|Taivalkoski]] || 133 || Kemijoki || Keminmaa || Kemijoki Oy
+
| Taivalkoski || 133 || Kemijoki || Keminmaa || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Ossauskosken voimalaitos|Ossauskoski]] || 93 || Kemijoki || Tervola || Kemijoki Oy
+
| Ossauskoski || 93 || Kemijoki || Tervola || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Petäjäskosken voimalaitos|Petäjäskoski]] || 154 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| Petäjäskoski || 154 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Valajaskosken voimalaitos|Valajaskoski]] || 101 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| Valajaskoski || 101 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Permantokosken voimalaitos|Permantokoski]] || 11 || Raudanjoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| Permantokoski || 11 || Raudanjoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Vanttauskosken voimalaitos|Vanttauskoski]] || 83 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| Vanttauskoski || 83 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Kaihuan voimalaitos|Kaihua]] || 4,2 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
+
| Kaihua || 4,2 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Kaarnin voimalaitos|Kaarni]] || 1,3 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
+
| Kaarni || 1,3 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Juottaan voimalaitos|Juotas]] || 3,8 || Juotasjoki || Rovaniemi || Keski-Lapin Voima Oy
+
| Juotas || 3,8 || Juotasjoki || Rovaniemi || Keski-Lapin Voima Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Pirttikosken voimalaitos|Pirttikoski]] || 110 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
+
| Pirttikoski || 110 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Seitakorvan voimalaitos|Seitakorva]] || 130 || Kemijoki || Kemijärvi || Kemijoki Oy
+
| Seitakorva || 130 || Kemijoki || Kemijärvi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Jumiskon voimalaitos|Jumisko]] || 30 || [[Askanjoki]] || Kemijärvi || Pohjolan Voima Oy
+
| Jumisko || 30 || Askanjoki || Kemijärvi || Pohjolan Voima Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Kokkosnivan voimalaitos|Kokkosniva]] || 25 || [[Kitinen]] || Pelkosenniemi || Kemijoki Oy
+
| Kokkosniva || 25 || Kitinen || Pelkosenniemi || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Kurkiaskan voimalaitos|Kurkiaska]] || 27 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| Kurkiaska || 27 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Kelukosken voimalaitos|Kelukoski]] || 9,8 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| Kelukoski || 9,8 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Matarakosken voimalaitos|Matarakoski]] || 11 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| Matarakoski || 11 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Vajukosken voimalaitos|Vajukoski]] || 21 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| Vajukoski || 21 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Kurittukosken voimalaitos|Kurittukoski]] || 15 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| Kurittukoski || 15 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Porttipahdan voimalaitos|Porttipahta]] || 35 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| Porttipahta || 35 || Kitinen || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|-
 
|-
−
| [[Lokan voimalaitos|Lokka]] || 0,15 || [[Luiro]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
+
| Lokka || 0,15 || Luiro || Sodankylä || Kemijoki Oy
 
|}
 
|}
  
−
Ensimmäinen Kemijoen [[vesivoima]]laitos rakennettiin [[1946]] Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna [[1954]]. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna [[2003]] 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle [[28. joulukuuta]] [[2005]].
+
Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 28. joulukuuta 2005.
  
−
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi [[1982]] kansalaistoiminnan tuloksena. [[Suomen hallitus|Hallitus]] asettui jälleen [[1992]] Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen [[29. helmikuuta]] [[2000]] valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen [[14. kesäkuuta]] [[2001]] ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti [[18. joulukuuta]] [[2002]] kielteisen päätöksen voimassa.
+
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.
 +
 
 +
==Kalastus==
  
 
Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista [[lohi]]joista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.
 
Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista [[lohi]]joista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.
  
−
==Viitteet==
+
Kesällä jokisuulle kertyy kutupaikkaa etsiviä vaelluskaloja. [[Taimen]]et saapuvat alkukaudesta, huhtikuussa saadaan ensimmäiset saalistaimenet.
 +
Huippukausi taimensaaliissa ajoittuu touko- ja kesäkuulle, kesäkuun
 +
ollessa paras pyyntikuukausi. [[Lohi|Lohet]] saapuvat toukokuussa, mutta pyynnin paras hetki ajoittuu kesä- ja heinäkuulle.
 +
Lokakuussa alueella toteutetaan erikoisluvanvaraista siianpyyntiä, jolloin siikoja
 +
pyydetään viljelytarkoituksiin suuria määriä. Syksylle ajoittuu myös taimenen
 +
pyynnin toinen huippukausi, syyskuusta jopa vuoden loppuun saakka.
  
 +
Kalasto [[lohi]], [[taimen]], [[ahven]], [[hauki]], [[kuha]], [[made]], [[Harjus]], [[nahkiainen]] ja [[siika]].
 +
 +
==Lähteet==
 +
 +
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22406&lan=fi ymparisto.fi]
 +
* [http://www.lapinliitto.fi/ lapinliitto.fi]
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 97: Rivi 103:
  
  
−
[[Luokka:Kemijoen vesistö| ]]
+
 
 
[[Luokka:Kalapaikat Pohjois-Suomi]]
 
[[Luokka:Kalapaikat Pohjois-Suomi]]
 
[[Luokka:Suomen joet]]
 
[[Luokka:Suomen joet]]

Nykyinen versio 22. syyskuuta 2021 kello 18.21

{{tietolaatikko | sisältö = {{tietolaatikko/otsikko 

  | tausta = #b2dfb2
  | reunaväri = #bbb

Perse voi haista toisinaan paskalle Kemijoki on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.

Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.

Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.

Kemijoen vesistön voimalaitokset[muokkaa]

Järjestyksessä alajuoksulta lähtien

nimi teho MW joki kunta yhtiö
Isohaara 106 Kemijoki Kemi, Keminmaa Pohjolan Voima Oy
Taivalkoski 133 Kemijoki Keminmaa Kemijoki Oy
Ossauskoski 93 Kemijoki Tervola Kemijoki Oy
Petäjäskoski 154 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Valajaskoski 101 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Permantokoski 11 Raudanjoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Vanttauskoski 83 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Kaihua 4,2 Kaihuanjoki Rovaniemi Rovakaira Oy
Kaarni 1,3 Kaihuanjoki Rovaniemi Rovakaira Oy
Juotas 3,8 Juotasjoki Rovaniemi Keski-Lapin Voima Oy
Pirttikoski 110 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Seitakorva 130 Kemijoki Kemijärvi Kemijoki Oy
Jumisko 30 Askanjoki Kemijärvi Pohjolan Voima Oy
Kokkosniva 25 Kitinen Pelkosenniemi Kemijoki Oy
Kurkiaska 27 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kelukoski 9,8 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Matarakoski 11 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Vajukoski 21 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kurittukoski 15 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Porttipahta 35 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Lokka 0,15 Luiro Sodankylä Kemijoki Oy

Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 28. joulukuuta 2005.

Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.

Kalastus[muokkaa]

Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.

Kesällä jokisuulle kertyy kutupaikkaa etsiviä vaelluskaloja. Taimenet saapuvat alkukaudesta, huhtikuussa saadaan ensimmäiset saalistaimenet. Huippukausi taimensaaliissa ajoittuu touko- ja kesäkuulle, kesäkuun ollessa paras pyyntikuukausi. Lohet saapuvat toukokuussa, mutta pyynnin paras hetki ajoittuu kesä- ja heinäkuulle. Lokakuussa alueella toteutetaan erikoisluvanvaraista siianpyyntiä, jolloin siikoja pyydetään viljelytarkoituksiin suuria määriä. Syksylle ajoittuu myös taimenen pyynnin toinen huippukausi, syyskuusta jopa vuoden loppuun saakka.

Kalasto lohi, taimen, ahven, hauki, kuha, made, Harjus, nahkiainen ja siika.

Lähteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kemijoki&oldid=45740”