Ero sivun ”Sammet” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
{{lähteetön}}
 
'''Sammet''' (''Acipenseridae'') on [[sampikalat|sampikaloihin]] kuuluvien alkeellisten [[luukalat|luukalojen]] heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: ''Acipenser'' ("varsinaiset sammet"), ''Scaphirhynchus'' ja ''Pseudoscaphirhynchus'' ("lapiosammet") sekä ''Huso'' ("kitasammet").  
 
'''Sammet''' (''Acipenseridae'') on [[sampikalat|sampikaloihin]] kuuluvien alkeellisten [[luukalat|luukalojen]] heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: ''Acipenser'' ("varsinaiset sammet"), ''Scaphirhynchus'' ja ''Pseudoscaphirhynchus'' ("lapiosammet") sekä ''Huso'' ("kitasammet").  
  
−
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit. Sammet voivat kasvaa 3-metriseksi ja 300-kiloiseksi, suurikokoisin laji [[kitasampi]] 1000-kiloiseksi.  
+
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla [[kala]] tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit. Sammet voivat kasvaa 3-metriseksi ja 300-kiloiseksi, suurikokoisin laji [[kitasampi]] 1000-kiloiseksi.  
  
−
Moneet sammet ovat [[vaelluskala|vaelluskaloja]], jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, [[kaviaari]]sta. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.
+
Moneet sammet ovat [[vaelluskala|vaelluskaloja]], jotka nousevat [[joki]]in kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, [[kaviaari]]sta. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.
  
−
Suomessa on sampilajeista varsinaisen [[sampi|sammen]] (''Acipenser sturio'') lisäksi tavattu satunnaisesti [[sterletti]]ä (''Acipenser ruthenus''), [[siperiansampi|siperiansampea]] (''Acipenser baeri'') ja [[venäjänsampi|venäjänsampea]]. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.  
+
Suomessa on sampilajeista varsinaisen [[sampi|sammen]] (''Acipenser sturio'') lisäksi tavattu satunnaisesti [[sterletti]]ä (''Acipenser ruthenus''), [[siperiansampi|siperiansampea]] (''Acipenser baeri'') ja [[venäjänsampi|venäjänsampea]]. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä [[istutus | istutuksista]].  
 
   
 
   
 
==Suvut ja lajit==
 
==Suvut ja lajit==

Nykyinen versio 9. toukokuuta 2010 kello 08.37

45px uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....

arvaa jysähti kulli pystyyn
{{#if:|Tarkennus: {{{1}}}|}}

Sammet (Acipenseridae) on sampikaloihin kuuluvien alkeellisten luukalojen heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: Acipenser ("varsinaiset sammet"), Scaphirhynchus ja Pseudoscaphirhynchus ("lapiosammet") sekä Huso ("kitasammet").

Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit. Sammet voivat kasvaa 3-metriseksi ja 300-kiloiseksi, suurikokoisin laji kitasampi 1000-kiloiseksi.

Moneet sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.

Suomessa on sampilajeista varsinaisen sammen (Acipenser sturio) lisäksi tavattu satunnaisesti sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baeri) ja venäjänsampea. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.

Suvut ja lajit[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Sammet&oldid=10981”