Ero sivun ”Umpikela” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: == Umpikela == Yleensä kalastusta aloittavan ensi kosketus heittokalastukseen tapahtuu umpikelalla. Ne ovat yleisesti halpoja, helposti saatavilla, yksinkertaisia käyttää ja toim…) |
|||
| (13 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | [[Tiedosto:Umpikela.png|200px|thumb|right|Shimano FX2]] | |
| − | Yleensä kalastusta aloittavan | + | Yleensä kalastusta aloittavan ensikosketus [[heittokalastus|heittokalastukseen]] tapahtuu [[umpikela]]lla. Ne ovat yleisesti halpoja, helposti saatavilla, yksinkertaisia käyttää ja toimintavarmoja. Tunnetuin umpikelavalmistaja on [[Abu Garcia]]. Se on tuonut markkinoille 1960-luvulla klassikoksi nousseen Abumatic-umpikelan. Tuon jälkeen umpikeloja ei juurikaan ole kehitelty eteenpäin, vaan ne ovat pysyneet suhteellisen samankaltaisina. Umpikeloja valmistavat Abun lisäksi myös [[Daiwa]], [[Shimano]], sekä [[Shakespeare]]. |
== Toiminta ja heittäminen == | == Toiminta ja heittäminen == | ||
| − | Umpikelassa on kiinteä puola jonka päällä siimanohjainkupu sekä tavallisesti kuminen jarrukartio. Laitteistoa suojaa ruostumaton suojakupu jossa on reikä | + | Umpikelassa on kiinteä puola, jonka päällä siimanohjainkupu sekä tavallisesti kuminen jarrukartio. Laitteistoa suojaa ruostumaton suojakupu, jossa on reikä [[siima]]n ulostuloa varten. Ohjainkopassa olevan nastan tehtävä on ohjata siima puolalle. Ohjainkoppa on pyörivä ja toiminta tapahtuu kammen välityksellä. Hyvissä umpikeloissa on siiman ristiinpuolausmekanismi, joka estää siiman kiristymisen ja sotkeutumisen. Halvemmissa keloissa ei ole ristiinpuolausta, jonka vuoksi kelatessa on syytä jarruttaa käsin puolautumista, muuten siima saattaa upota ja kiristyä jo puolalla olevan siiman väliin. Heittoa aloittaessa painetaan kytkinvipua, jolloin ohjainnastat painuvat sisään. Heitettäessä sormi hellitetään vivusta jolloin siima vapautuu. Kelatessa nastat nuosevat takaisin ulos ja ohjaavat siiman puolalle. |
== Plussat ja miinukset == | == Plussat ja miinukset == | ||
| − | Umpikelojen haittana on pieni siimatilavuus ja usein heikko ja nykivä jarru. Monissa keloissa nämä haitat | + | Umpikelojen haittana on pieni siimatilavuus ja usein heikko ja nykivä jarru. Monissa keloissa nämä haitat yhdistyvät heikkoon kelausvoimaan sekä mitättömään laakerointiin. Lisäksi kelat kuluttavat siimaa ja pitääkseen siiman kunnossa kelat vaativat paljon huoltoa. Näistä ”ominaisuuksista” huolimatta umpikela on oiva väline niin aloittelevalle [[Heittokalastus|heittokalastajalle]] kuin jo kokeneelle konkarille sen yksinkertaisuutensa ansiosta. |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| − | Kalamiehen tietokirja | + | [[Kalamiehen tietokirja]] |
[[luokka:kelat]] | [[luokka:kelat]] | ||
Nykyinen versio 24. toukokuuta 2010 kello 16.40
Yleensä kalastusta aloittavan ensikosketus heittokalastukseen tapahtuu umpikelalla. Ne ovat yleisesti halpoja, helposti saatavilla, yksinkertaisia käyttää ja toimintavarmoja. Tunnetuin umpikelavalmistaja on Abu Garcia. Se on tuonut markkinoille 1960-luvulla klassikoksi nousseen Abumatic-umpikelan. Tuon jälkeen umpikeloja ei juurikaan ole kehitelty eteenpäin, vaan ne ovat pysyneet suhteellisen samankaltaisina. Umpikeloja valmistavat Abun lisäksi myös Daiwa, Shimano, sekä Shakespeare.
Toiminta ja heittäminen[muokkaa]
Umpikelassa on kiinteä puola, jonka päällä siimanohjainkupu sekä tavallisesti kuminen jarrukartio. Laitteistoa suojaa ruostumaton suojakupu, jossa on reikä siiman ulostuloa varten. Ohjainkopassa olevan nastan tehtävä on ohjata siima puolalle. Ohjainkoppa on pyörivä ja toiminta tapahtuu kammen välityksellä. Hyvissä umpikeloissa on siiman ristiinpuolausmekanismi, joka estää siiman kiristymisen ja sotkeutumisen. Halvemmissa keloissa ei ole ristiinpuolausta, jonka vuoksi kelatessa on syytä jarruttaa käsin puolautumista, muuten siima saattaa upota ja kiristyä jo puolalla olevan siiman väliin. Heittoa aloittaessa painetaan kytkinvipua, jolloin ohjainnastat painuvat sisään. Heitettäessä sormi hellitetään vivusta jolloin siima vapautuu. Kelatessa nastat nuosevat takaisin ulos ja ohjaavat siiman puolalle.
Plussat ja miinukset[muokkaa]
Umpikelojen haittana on pieni siimatilavuus ja usein heikko ja nykivä jarru. Monissa keloissa nämä haitat yhdistyvät heikkoon kelausvoimaan sekä mitättömään laakerointiin. Lisäksi kelat kuluttavat siimaa ja pitääkseen siiman kunnossa kelat vaativat paljon huoltoa. Näistä ”ominaisuuksista” huolimatta umpikela on oiva väline niin aloittelevalle heittokalastajalle kuin jo kokeneelle konkarille sen yksinkertaisuutensa ansiosta.