Ero sivun ”Uveavanto” versioiden välillä
| (11 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Uveavanto | + | [[Tiedosto:Avonainen Uveavanto.jpg|thumb|300px|Avonainen uveavanto]] |
| − | + | '''Uveavantoja''' syntyy useimmiten keskitalvella tai myöhemmin, jolloin lumen massa kasvaa riittävän suureksi. Kun [[avanto]] on syntynyt ja vettä virrannut jään päälle tarpeeksi, vesi ja lumi jäätyvät kohvajääksi teräsjään päälle. Veden virtaus avannosta tyrehtyy ja avanto jäätyy umpeen. Uusi tuisku voi peittää tällaisen avannon, jolloin se on vaarallinen jäällä liikkujalle. | |
| − | + | ||
| + | |||
| + | |||
| + | Uveavantoja tapaa useimmin suojaisilta ja pienehköiltä metsäjärviltä, koska niillä lumi sataa tasaisesti eikä teräsjää kasva kovin paksuksi. Sen sijaan suurten järvien ulapoilla uveavannot ovat harvinaisempia, koska tuuli puhaltaa lumen vähiin ja teräsjää pääsee muodostumaan paksuksi. | ||
| + | |||
| + | Uveavannot ovat kohtia, josta auringon valo pääsee veteen. Valoisien avantojen houkuttelemana monet vesieliöt kerääntyvät niiden lähettyville. Tämä puolestaan saa ravintoa etsivät kalat uteliaiksi ja asettumaan avantojen tuntumaan. Pilkkijät eivät yleensä jätä kokeilematta uveavannon suomaa yllätysmahdollisuutta. | ||
| + | |||
| + | Keväällä ennen jään lähtöä jään paksuus on niin suuri, että jäälle lumesta sulava vesi virtaa jään alle jäässä olevista rei'istä. Kyseessä on tällöin tavallaan "käänteinen uveavanto".<ref name= Kalassa.net>http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=24608.0</ref> | ||
| + | [[Tiedosto:Umpeenjäätynyt uveavanto.jpg|thumb|300px|Umpeenjäätynyt uveavanto]] | ||
| + | == Lähteet == | ||
| + | |||
| + | |||
| + | {{Viitteet}} | ||
| + | [[luokka:pilkintä]] | ||
Nykyinen versio 30. tammikuuta 2012 kello 21.50
Uveavantoja syntyy useimmiten keskitalvella tai myöhemmin, jolloin lumen massa kasvaa riittävän suureksi. Kun avanto on syntynyt ja vettä virrannut jään päälle tarpeeksi, vesi ja lumi jäätyvät kohvajääksi teräsjään päälle. Veden virtaus avannosta tyrehtyy ja avanto jäätyy umpeen. Uusi tuisku voi peittää tällaisen avannon, jolloin se on vaarallinen jäällä liikkujalle.
Uveavantoja tapaa useimmin suojaisilta ja pienehköiltä metsäjärviltä, koska niillä lumi sataa tasaisesti eikä teräsjää kasva kovin paksuksi. Sen sijaan suurten järvien ulapoilla uveavannot ovat harvinaisempia, koska tuuli puhaltaa lumen vähiin ja teräsjää pääsee muodostumaan paksuksi.
Uveavannot ovat kohtia, josta auringon valo pääsee veteen. Valoisien avantojen houkuttelemana monet vesieliöt kerääntyvät niiden lähettyville. Tämä puolestaan saa ravintoa etsivät kalat uteliaiksi ja asettumaan avantojen tuntumaan. Pilkkijät eivät yleensä jätä kokeilematta uveavannon suomaa yllätysmahdollisuutta.
Keväällä ennen jään lähtöä jään paksuus on niin suuri, että jäälle lumesta sulava vesi virtaa jään alle jäässä olevista rei'istä. Kyseessä on tällöin tavallaan "käänteinen uveavanto".<ref name= Kalassa.net>http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=24608.0</ref>
Lähteet[muokkaa]
<references />