Ero sivun ”Koho-onginta” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Koho-onginta''' on perinteinen ja useimmille tuttu ongintatapa. [[Koho]]-ongen osat ovat: [[vapa]], [[siima]], [[koho]], [[paino]] ja [[koukku]]. Vapaan on kiinnitetty vavan mittainen, tai vähän lyhyempi tai pidempi [[siima]]. Siima ei saa olla liian pitkä, muuten heittäminen on vaikeaa. Kohon ja painon tulisi olla suhteessa toisiinsa siten, että kun kala napsii matoa, tai muuta syöttiä, se tuntee mahdollisimman vähän kohon aiheuttamaa vastusta. Onki heitetään veteen ja jäädään seuraamaan kohon liikkeitä. Kohosta | + | [[Tiedosto:Onkilaite.JPG|thumb|Perineinen onkilaite koho-ongintaan.]] |
| + | |||
| + | '''Koho-onginta''' on perinteinen ja useimmille tuttu ongintatapa. [[Koho]]-ongen osat ovat: [[vapa]], [[siima]], [[koho]], [[paino]] ja [[koukku]]. Vapaan on kiinnitetty vavan mittainen, tai vähän lyhyempi tai pidempi [[siima]]. Siima ei saa olla liian pitkä, muuten heittäminen on vaikeaa. Kohon ja painon tulisi olla suhteessa toisiinsa siten, että kun kala napsii matoa, tai muuta syöttiä, se tuntee mahdollisimman vähän kohon aiheuttamaa vastusta. Onki heitetään veteen ja jäädään seuraamaan kohon liikkeitä. Kohosta näkee milloin kala on syömässä syöttiä. Kun koho pomppii vedessä, ei vielä kannata tehdä vastaiskua vaan vasta sitten kun koho sukeltaa veden alle. Silloin kala on kiinni koukussa eikä kala irtoa nostettaessa.. Koho-onkea voi käyttää matalasta vedestä muutaman metrin syvyyteen saakka. Sitä syvemmässä vedessä kannattaa käyttää [[pohjaonginta|pohjaonkea]] tai [[kelaonginta|kelaonkea]], jossa on liukukoho. | ||
[[luokka:ongintatekniikat]] | [[luokka:ongintatekniikat]] | ||
Nykyinen versio 23. maaliskuuta 2010 kello 15.57
Koho-onginta on perinteinen ja useimmille tuttu ongintatapa. Koho-ongen osat ovat: vapa, siima, koho, paino ja koukku. Vapaan on kiinnitetty vavan mittainen, tai vähän lyhyempi tai pidempi siima. Siima ei saa olla liian pitkä, muuten heittäminen on vaikeaa. Kohon ja painon tulisi olla suhteessa toisiinsa siten, että kun kala napsii matoa, tai muuta syöttiä, se tuntee mahdollisimman vähän kohon aiheuttamaa vastusta. Onki heitetään veteen ja jäädään seuraamaan kohon liikkeitä. Kohosta näkee milloin kala on syömässä syöttiä. Kun koho pomppii vedessä, ei vielä kannata tehdä vastaiskua vaan vasta sitten kun koho sukeltaa veden alle. Silloin kala on kiinni koukussa eikä kala irtoa nostettaessa.. Koho-onkea voi käyttää matalasta vedestä muutaman metrin syvyyteen saakka. Sitä syvemmässä vedessä kannattaa käyttää pohjaonkea tai kelaonkea, jossa on liukukoho.