Ero sivun ”Kastemato” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Kastemato.jpg|thumb]] | [[Tiedosto:Kastemato.jpg|thumb]] | ||
| − | + | kastemato eli kasteliero (''Lumbricus terrestris'') on suurin Suomessa esiintyvistä lierojen heimon neljästätoista lajista. | |
| − | Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. | + | Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. Laji voi saavuttaa jopa 30cm pituuden. Yleensä kastemadot elävät mullan alla, mutta tulevat kuitenkin sateella maan pinnalle etteivät ne huku. Kastematoja voi löytää yli 50cm syvyydestä savimaasta kesähelteillä ja niitä voi vielä syyskylmälläkin löytää lehtikasoista. |
| − | + | Talvisin kastemadot kaivautuvat roudan alapuolelle. Kastematoja ei esiinny jokapaikassa, jos maatyyppi on vääränlainen. Oletetaan, että maan happamuusarvot vaikuttaisivat tähän. | |
| − | + | Kastemadoilla on tärkeä tehtävä maan hajoittajaelimistönä. Koska ne hajottavat kuollutta kasviainesta mullaksi. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| + | Kastemato on myös erittäin hyvä [[syötti]] monien kalalajien, kuten [[ahven]]en, [[lahna]]n, [[ankerias|ankeriaan]] ja [[säyne]]en ongintaan. Kastemato kannattaa laittaa koukkuun niin, että suurin osa madosta jää kiemurtelevaksi pääksi. Kiemurtelu houkuttelee kalan nappaamaan, mutta tavallisesti kala nappaa madon päästä. | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
*[[Tunkioliero]] | *[[Tunkioliero]] | ||
| − | + | *[[Mato]] | |
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Versio 25. huhtikuuta 2010 kello 15.50
kastemato eli kasteliero (Lumbricus terrestris) on suurin Suomessa esiintyvistä lierojen heimon neljästätoista lajista.
Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. Laji voi saavuttaa jopa 30cm pituuden. Yleensä kastemadot elävät mullan alla, mutta tulevat kuitenkin sateella maan pinnalle etteivät ne huku. Kastematoja voi löytää yli 50cm syvyydestä savimaasta kesähelteillä ja niitä voi vielä syyskylmälläkin löytää lehtikasoista.
Talvisin kastemadot kaivautuvat roudan alapuolelle. Kastematoja ei esiinny jokapaikassa, jos maatyyppi on vääränlainen. Oletetaan, että maan happamuusarvot vaikuttaisivat tähän.
Kastemadoilla on tärkeä tehtävä maan hajoittajaelimistönä. Koska ne hajottavat kuollutta kasviainesta mullaksi.
Kastemato on myös erittäin hyvä syötti monien kalalajien, kuten ahvenen, lahnan, ankeriaan ja säyneen ongintaan. Kastemato kannattaa laittaa koukkuun niin, että suurin osa madosta jää kiemurtelevaksi pääksi. Kiemurtelu houkuttelee kalan nappaamaan, mutta tavallisesti kala nappaa madon päästä.
Katso myös
Lähteet
- Olli Aulio-Onkijan kirja. (sivu 43), Kastemato
- *http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/selkarangattomat/tutkimus/lierot.htm