Ero sivun ”Laulujoutsen” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 17: Rivi 17:
 
Kuuluva trumpettimainen toitotus.
 
Kuuluva trumpettimainen toitotus.
  
 +
==Levinneisyys==
 +
 +
[[Laulujoutsen|Laulujoutsenia]] Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa
 +
Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso.
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen
 
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen
 
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen

Versio 9. tammikuuta 2011 kello 16.59

Laulijoutsen.JPG

Koko ja ulkonäkö

Laulujoutsen on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä musta ja kärjestä keltainen. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.

Ravinto

Laulujoutsenet syö ravinnokseen vesikasveja ja niiden juuria etenkin kortteita ja uistinvitaa, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia

Lisääntyminen

Laulujoutsenet lisääntyvät ensimmäisen kerran jo nuorena. Naaras munii huhti-toukokuussa 4-7 kermanvalkeaa munaa. Naaras hautoo niitä 35-42 vuorokautta.

Ääni

Kuuluva trumpettimainen toitotus.

Levinneisyys

Laulujoutsenia Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso.

Lähteet

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen