Ero sivun ”Koski” versioiden välillä
(Kuva ja lähde lisätty.) |
p |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Koski''' on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Erotuksena [[vesiputous|vesiputoukseen]], koskessa vesi virtaa | + | '''Koski''' on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Erotuksena [[vesiputous|vesiputoukseen]], koskessa vesi virtaa [[uoma]]n pohjaa pitkin eikä putoa vapaasti. Koski alkaa ''[[koskenniska|niska]]lta'' ja päättyy usein ''[[Suvanto|suvantoon]]''. Näiden paikkojen korkeusero on kosken korkeus. Veneellä laskemattomat jyrkkäputouksiset kosket ovat [[köngäs (koski)|könkäitä]]. |
[[Tiedosto:Tornionjoki Kukkolankoski.jpg|300px|thumb|right|Tornionjoki Kukkolankoski.|]] | [[Tiedosto:Tornionjoki Kukkolankoski.jpg|300px|thumb|right|Tornionjoki Kukkolankoski.|]] | ||
| − | Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin | + | Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin Kainuussa, ja yksi tunnetuimmista on [[Oulankajoki|Oulankajoen]] [[Kiutaköngäs]], mutta suurin Torniossa, Kukkolan kylässä sijaitseva [[Kukkolankoski]]. 1800-luvulla Suomessa koskien ympärille syntyi [[rautaruukki|ruukki]]yhteisöjä, koska niistä saatiin teollisuudessa tarvittavaa vesivoimaa. Myös [[Vesimylly|mylly]]t rakennettiin koskien äärelle. |
== Koskiensuojelu == | == Koskiensuojelu == | ||
| − | Suomessa yksi intressiriitoja aiheuttaneista luonnonsuojelutoimista on ollut [[koskiensuojelulaki|koskiensuojeluohjelma]]. Koskia on nimittäin 1800- ja 1900-luvuilla padottu myllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa 1970-luvulta lähtien on pyritty säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin – erityisesti lohikalojen – elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä. | + | Suomessa yksi intressiriitoja aiheuttaneista luonnonsuojelutoimista on ollut [[koskiensuojelulaki|koskiensuojeluohjelma]]. Koskia on nimittäin 1800- ja 1900-luvuilla [[pato|padottu]] myllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa 1970-luvulta lähtien on pyritty säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin – erityisesti [[lohikalat|lohikalojen]] – elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä. |
Myös koskien virkistyskäyttö aiheuttaa ristiriitaisia tarpeita. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä. Tämä vaikeuttaa melonnan harrastamista. | Myös koskien virkistyskäyttö aiheuttaa ristiriitaisia tarpeita. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä. Tämä vaikeuttaa melonnan harrastamista. | ||
Versio 20. maaliskuuta 2011 kello 17.34
Koski on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Erotuksena vesiputoukseen, koskessa vesi virtaa uoman pohjaa pitkin eikä putoa vapaasti. Koski alkaa niskalta ja päättyy usein suvantoon. Näiden paikkojen korkeusero on kosken korkeus. Veneellä laskemattomat jyrkkäputouksiset kosket ovat könkäitä.
Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin Kainuussa, ja yksi tunnetuimmista on Oulankajoen Kiutaköngäs, mutta suurin Torniossa, Kukkolan kylässä sijaitseva Kukkolankoski. 1800-luvulla Suomessa koskien ympärille syntyi ruukkiyhteisöjä, koska niistä saatiin teollisuudessa tarvittavaa vesivoimaa. Myös myllyt rakennettiin koskien äärelle.
Koskiensuojelu
Suomessa yksi intressiriitoja aiheuttaneista luonnonsuojelutoimista on ollut koskiensuojeluohjelma. Koskia on nimittäin 1800- ja 1900-luvuilla padottu myllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa 1970-luvulta lähtien on pyritty säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin – erityisesti lohikalojen – elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä.
Myös koskien virkistyskäyttö aiheuttaa ristiriitaisia tarpeita. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä. Tämä vaikeuttaa melonnan harrastamista.
Harrastukset
Melonnassa kosket luokitellaan niiden vaativuuden mukaan. I luokan koski on helpoin meloa läpi ja X luokan kosket luokitellaan mahdottomiksi meloa.
Kalastuksessa kosket ovat hyviä perhon ottipaikkoja, mutta vesien omistusolot ja suojelu asettavat koskikalastukselle rajoituksia.
Tukkilaisperinteen ylläpidossa yksi taitolaji on koskenlasku. Se voidaan tehdä veneellä, mutta kuninkuuslajina on koskenlasku tukilla sestointa apuna käyttäen.
Lähteet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koski