Ero sivun ”Saimaannieriä” versioiden välillä
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
==Kanta== | ==Kanta== | ||
| − | + | [[Tiedosto:Saimaannieriän lisääntymispaikka.jpeg|200px|right|thumb|Saimaannieriän lisääntymispaikka]] | |
Luonnonvaraisesti kanta ei kykene enää uudistumaan. Ilman istutuksia ja viljelyä saimaannieriän kanta olisi hävinnyt kokonaan. Viljelyllä ja istutuksella koitetaan kantaa nostaa ylöspäin. Kantaan vaikuttaa myös se, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä. Muun muassa Peltoinlahden osakaskunnassa kiellettiin verkkokalastus 19-54 millin verkoilla, jotta niin moni saimaannieriän poikanen ei joutuisi [[verkko]]on. | Luonnonvaraisesti kanta ei kykene enää uudistumaan. Ilman istutuksia ja viljelyä saimaannieriän kanta olisi hävinnyt kokonaan. Viljelyllä ja istutuksella koitetaan kantaa nostaa ylöspäin. Kantaan vaikuttaa myös se, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä. Muun muassa Peltoinlahden osakaskunnassa kiellettiin verkkokalastus 19-54 millin verkoilla, jotta niin moni saimaannieriän poikanen ei joutuisi [[verkko]]on. | ||
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
==Levinneisyys== | ==Levinneisyys== | ||
| − | + | [[Tiedosto:Saimaannieriän esiintyminen vuoksen vesistössä.jpg|400px|right]] | |
Saimaannieriää tavataan Kuolimossa ja osassa eteläistä Saimaan aluetta (mm. Ruokovesi, Yövesi ja Luonteri). Saimaannieriä on levinnyt jääkauden aikana Siperiasta asti, mutta se jäi eristyksiin Saimaan vesistöön. Jolloin siitä kehittyi uusi laji. | Saimaannieriää tavataan Kuolimossa ja osassa eteläistä Saimaan aluetta (mm. Ruokovesi, Yövesi ja Luonteri). Saimaannieriä on levinnyt jääkauden aikana Siperiasta asti, mutta se jäi eristyksiin Saimaan vesistöön. Jolloin siitä kehittyi uusi laji. | ||
| Rivi 73: | Rivi 73: | ||
==Taloudellinen hyöty== | ==Taloudellinen hyöty== | ||
| − | + | [[Tiedosto:Paahdettua saimaannieriänlihaa.jpg|300px|right|thumb|Paahdettua saimaannieriänlihaa]] | |
Saimaannieriä on kalastettu laji uhanalaisuudesta huolimatta. Saimaannieriän alamitta on 70 cm. Saimaannieriä on ruokakalana erittäin hyvä, koska liha on lohikalaksi vähärasvaisempi ja [[lohi|lohen]] tai [[kirjolohi|kirjolohen]] lihaa napakampi. Esimerkiksi ruokakirjailija ja keittiömestari Maija Silvennoinen on kehittänyt saimaannieriästä uusia ruokaohjeita. Nykyään enemmän ja enemmän kaupan kalatiskeille on alkanut ilmestyä saimaannieriää, mutta kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan, koska nämä saimaannieriät ovat kasvaneet alusta alkaen kalankasvatuslaitoksilla, eivätkä siten uhkaa saimaannieriän luontaista kantaa. | Saimaannieriä on kalastettu laji uhanalaisuudesta huolimatta. Saimaannieriän alamitta on 70 cm. Saimaannieriä on ruokakalana erittäin hyvä, koska liha on lohikalaksi vähärasvaisempi ja [[lohi|lohen]] tai [[kirjolohi|kirjolohen]] lihaa napakampi. Esimerkiksi ruokakirjailija ja keittiömestari Maija Silvennoinen on kehittänyt saimaannieriästä uusia ruokaohjeita. Nykyään enemmän ja enemmän kaupan kalatiskeille on alkanut ilmestyä saimaannieriää, mutta kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan, koska nämä saimaannieriät ovat kasvaneet alusta alkaen kalankasvatuslaitoksilla, eivätkä siten uhkaa saimaannieriän luontaista kantaa. | ||
Versio 26. marraskuuta 2012 kello 17.33
|
Tämä artikkeli on vasta kehitteillä, joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä keskustelusivulla.
{{#if:|Tarkennus: '|}} |
Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) on lohikaloihin kuuluva kala, jota nimensä mukaisesti tavataan Saimaan vesillä. Saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen.
Saimaannieriä ei poikkea muista nieriöistä melkeinpä mitenkään.
Koko ja ulkonäkö
Saimaannieriä ei poikkea muista nieriöistä koossa tai ulkonäössä paljonkaan. Saimaannieriä on tumman värinen kala, jolla on nieriöiden tapaan mahanväritys punainen tai oranssi, riippuen kalan iästä. Saimaannieriän muoto on solakka. Suomen suurin saimaannieriä on painanut 6.5kg ja se on saatu 21.06.2009.
Kanta
Luonnonvaraisesti kanta ei kykene enää uudistumaan. Ilman istutuksia ja viljelyä saimaannieriän kanta olisi hävinnyt kokonaan. Viljelyllä ja istutuksella koitetaan kantaa nostaa ylöspäin. Kantaan vaikuttaa myös se, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä. Muun muassa Peltoinlahden osakaskunnassa kiellettiin verkkokalastus 19-54 millin verkoilla, jotta niin moni saimaannieriän poikanen ei joutuisi verkkoon.
Viljely ja istutukset
Saimaannieriää viljellään pääasiassa Enonkoskella. Kuolimolla ja Ruokovedeltä on kalastettu emokaloja tätä viljelyä varten. Enonkosella sijaitsevalla Saimaan tutkimuslaitoksella yritetään kasvattaa saimaannieriän poikasilla, joilla toivotaan kannan elpyvän. Saimaannieriää on istettu muun muassa Puruvedellä, Ruokovedellä ja luonterissa, jossa on istutus onnnistunut hyvin[6].
Suojelu
Saimaannieriä on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, joten saimaannieriää on alettu suojella. Osoitteessa http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/suojelu/toimenpideohjelma/ voi käydä lukemassa toimintaohjeista, joilla suojelua yritetään toteuttaa.
Levinneisyys
Saimaannieriää tavataan Kuolimossa ja osassa eteläistä Saimaan aluetta (mm. Ruokovesi, Yövesi ja Luonteri). Saimaannieriä on levinnyt jääkauden aikana Siperiasta asti, mutta se jäi eristyksiin Saimaan vesistöön. Jolloin siitä kehittyi uusi laji.
Elinympäristö
Saimaannieriä viihtyy muiden nieriöiden tavoin viileässä vedessä. Järvialueiden syvänteet ovat Saimaannieriän mieleen. Saimaannieriän elinympäristökään ei poikkea muiden nieriöiden elinympäristöstä.
Lisääntyminen
Saimaannieriän tämän hetken ainoa luontainen lisääntymispaikka sijaitsee Kuolimossa. Lisääntyminen tapahtuu kivikko- tai sorapohjaisissa rantavesissä. Harmillista on, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä.
Ravinto
Saimaannieriän ravinto koostuu eläinplanktonista, pintahyönteisistä, pohjaeläimistä ja pienistä kaloista.
Taloudellinen hyöty
Saimaannieriä on kalastettu laji uhanalaisuudesta huolimatta. Saimaannieriän alamitta on 70 cm. Saimaannieriä on ruokakalana erittäin hyvä, koska liha on lohikalaksi vähärasvaisempi ja lohen tai kirjolohen lihaa napakampi. Esimerkiksi ruokakirjailija ja keittiömestari Maija Silvennoinen on kehittänyt saimaannieriästä uusia ruokaohjeita. Nykyään enemmän ja enemmän kaupan kalatiskeille on alkanut ilmestyä saimaannieriää, mutta kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan, koska nämä saimaannieriät ovat kasvaneet alusta alkaen kalankasvatuslaitoksilla, eivätkä siten uhkaa saimaannieriän luontaista kantaa.
Lähteet
http://www.kalassa.net/Kalastusuutinen/190/Saimaannieria-rikkoi-Suomen-ennatyksen
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/
http://www.kalankasvatus.fi/sivut/saimaannieri%C3%A4
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/nieria/
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/viljely/
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/istutukset/
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=4&news_id=200916777063&comAct=email
Saimaannieriän kuvan lähde: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/
Saimaannieriän lihaa mantelikastikkeessa -kuvan lähde:http://nettitelkku.fi/juttu/saimaannieria-on-parasta-pannulla
Saimaannieriän lisääntymiskartan lähde: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/biologia/lisaantyminen+luonnossa/
Saimaannieriän esiintyminen Vuoksen vesistössä -kuvan lähde:
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=4&news_id=200916777063&comAct=email