Ero sivun ”Siika pp2” versioiden välillä
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
| − | Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu [[Hopeahologrammi|hopeahologrammipystypilkki]] (varsinkin höystettynä surviaissääsken toukalla eli survarilla), sekä morrit. Erittäin hyvin toimivat myös kuparipilkit | + | Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu [[Hopeahologrammi|hopeahologrammipystypilkki]] (varsinkin höystettynä surviaissääsken toukalla eli survarilla), sekä morrit. Erittäin hyvin toimivat myös kuparipilkit m kuparipysty ja kuparisiipi. Parhaita siikavesistöjä ovat mm. [[Siika-Valkeinen]] sekä [[Siikakoski]], mutta [[Surrinlampi|Surrinlammeltakin]] siikoja saadaan hyvin, varsinkin kevättalvesta. [[Meri (propilkki 2)|Merellä]] siiat ovat harvemmassa, mutta ne ovat pääsääntöisesti suhteellisen suurikokoisia. Siialle parhaat vuodenajat ovat [[syystalvi]] sekä [[kevättalvi]]. |
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]] | [[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]] | ||
Versio 3. tammikuuta 2013 kello 22.03
Siikaa saadaan suhteellisen monista vesistöistä. Siian koko vaihtelee vesistöittäin, mutta yleisin koko on 500-700 grammaa. Siialla on alamitta, joka on noin sadan gramman tuntumassa. Suurin Kaizzun ennätyslistalle ilmoitettu Siika on painanut 2353g, ja se on saatu Linlonlahdelta.
Kalastus
Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu hopeahologrammipystypilkki (varsinkin höystettynä surviaissääsken toukalla eli survarilla), sekä morrit. Erittäin hyvin toimivat myös kuparipilkit m kuparipysty ja kuparisiipi. Parhaita siikavesistöjä ovat mm. Siika-Valkeinen sekä Siikakoski, mutta Surrinlammeltakin siikoja saadaan hyvin, varsinkin kevättalvesta. Merellä siiat ovat harvemmassa, mutta ne ovat pääsääntöisesti suhteellisen suurikokoisia. Siialle parhaat vuodenajat ovat syystalvi sekä kevättalvi.