Ero sivun ”Uimarakko” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Swim bladder.jpg|thumb|Särjen sukuisen [[sorva]]n uimarakko]]
+
'''Uimarakko''' (''lat. vesica pneumaticus'') on monilla [[kalat|kaloilla]] ruumiinontelon yläosassa oleva elin, joka sisältää kaasuja. Uimarakko on koko ruumiinontelon pituinen ja sen dorsaalipuolella sijaitsevat kalan pitkittäiset munuaiset. Kala voi säädellä uimarakon avulla uimasyvyyttään. Ilma uimarakkoon siirtyy joko nielemisliikkeiden tai kaasurauhasten avulla. Kaasurauhasessa hemoglobiinin hapensitomiskykyä vähennetään laktaatin avulla, jolloin happimolekyylit siirtyvät uimarakkoon. Uimarakon takia kala ei voi tehdä nopeita syöksyjä pystysuunnassa, muuten rakko halkeaisi. [[Rustokalat|Rustokaloilla]] ([[Hait|hailla]] ja [[rauskut|rauskuilla]]) ei ole uimarakkoa,  vaan ne säätelevät uimasyvyyttään olemalla jatkuvasti liikkeessä. Myöskään monilla pohjassa elävillä [[luukalat|luukaloilla]], esimerkiksi [[simput|simpuilla]],  ei uimarakkoa ole.
'''Uimarakko''' ({{k-la|vesica pneumaticus}}) on monilla [[kalat|kaloilla]] ruumiinontelon yläosassa oleva [[elin]], joka sisältää [[kaasu]]ja. Uimarakko on koko ruumiinontelon pituinen ja sen dorsaalipuolella sijaitsevat kalan pitkittäiset [[munuainen|munuaiset]]. Kala voi säädellä uimarakon avulla uimasyvyyttään. Ilma uimarakkoon siirtyy joko nielemisliikkeiden tai kaasurauhasten avulla. Kaasurauhasessa hemoglobiinin hapensitomiskykyä vähennetään [[laktaatti|laktaatin]] avulla, jolloin happimolekyylit siirtyvät uimarakkoon. Uimarakon takia kala ei voi tehdä nopeita syöksyjä pystysuunnassa, muuten rakko halkeaisi. [[Rustokalat|Rustokaloilla]] ([[Hait|hailla]] ja [[rauskut|rauskuilla]]) ei ole uimarakkoa,  vaan ne säätelevät uimasyvyyttään olemalla jatkuvasti liikkeessä. Myöskään monilla pohjassa elävillä [[luukalat|luukaloilla]], esimerkiksi [[simput|simpuilla]],  ei uimarakkoa ole.
+
 
 +
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dc/Swim_bladder.jpg/180px-Swim_bladder.jpg
 +
 
 +
''Kuvassa särjen sukuisen [[sorva]]n uimarakko''
  
 
Uimarakon kaasukoostumus vaihtelee. Lähellä pintaa pysyttelevillä kaloilla se muistuttaa tavallista ilmaa, mutta syvälle menevät kalat varastoivat uimarakkoon ylimääräistä happea.
 
Uimarakon kaasukoostumus vaihtelee. Lähellä pintaa pysyttelevillä kaloilla se muistuttaa tavallista ilmaa, mutta syvälle menevät kalat varastoivat uimarakkoon ylimääräistä happea.
  
Uimasyvyyden säätelyn lisäksi uimarakon tehtävänä on uroskalalla viilentää [[vatsaontelo]]ssa sijaitsevia [[kivekset|kiveksiä]], jotta [[siittiö]]iden muodostuminen olisi mahdollista.
+
Uimasyvyyden säätelyn lisäksi uimarakon tehtävänä on uroskalalla viilentää [[vatsaontelo]]ssa sijaitsevia [[kivekset|kiveksiä]], jotta siittiöiden muodostuminen olisi mahdollista.
 +
 
  
{{tynkä/Kala}}
 
 
[[Luokka:Kalojen anatomia]]
 
[[Luokka:Kalojen anatomia]]
[[Luokka:Ruumiinosat]]
 
 
[[bs:Riblji mjehur]]
 
[[ca:Bufeta natatòria]]
 
[[cs:Plynový měchýř]]
 
[[da:Svømmeblære]]
 
[[de:Schwimmblase]]
 
[[en:Gas bladder]]
 
[[es:Vejiga natatoria]]
 
[[fr:Vessie natatoire]]
 
[[is:Sundmagi]]
 
[[it:Vescica natatoria]]
 
[[he:שלפוחית אוויר]]
 
[[hu:Úszóhólyag]]
 
[[nl:Zwemblaas]]
 
[[no:Svømmeblære]]
 
[[pl:Pęcherz pławny]]
 
[[pt:Bexiga natatória]]
 
[[ru:Плавательный пузырь]]
 
[[sh:Riblji mjehur]]
 
[[sv:Simblåsa]]
 
[[th:กระเพาะปลา]]
 
[[uk:Плавальний міхур]]
 
[[zh:鰾]]
 

Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 15.25

Uimarakko (lat. vesica pneumaticus) on monilla kaloilla ruumiinontelon yläosassa oleva elin, joka sisältää kaasuja. Uimarakko on koko ruumiinontelon pituinen ja sen dorsaalipuolella sijaitsevat kalan pitkittäiset munuaiset. Kala voi säädellä uimarakon avulla uimasyvyyttään. Ilma uimarakkoon siirtyy joko nielemisliikkeiden tai kaasurauhasten avulla. Kaasurauhasessa hemoglobiinin hapensitomiskykyä vähennetään laktaatin avulla, jolloin happimolekyylit siirtyvät uimarakkoon. Uimarakon takia kala ei voi tehdä nopeita syöksyjä pystysuunnassa, muuten rakko halkeaisi. Rustokaloilla (hailla ja rauskuilla) ei ole uimarakkoa, vaan ne säätelevät uimasyvyyttään olemalla jatkuvasti liikkeessä. Myöskään monilla pohjassa elävillä luukaloilla, esimerkiksi simpuilla, ei uimarakkoa ole.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dc/Swim_bladder.jpg/180px-Swim_bladder.jpg

Kuvassa särjen sukuisen sorvan uimarakko

Uimarakon kaasukoostumus vaihtelee. Lähellä pintaa pysyttelevillä kaloilla se muistuttaa tavallista ilmaa, mutta syvälle menevät kalat varastoivat uimarakkoon ylimääräistä happea.

Uimasyvyyden säätelyn lisäksi uimarakon tehtävänä on uroskalalla viilentää vatsaontelossa sijaitsevia kiveksiä, jotta siittiöiden muodostuminen olisi mahdollista.