Vaapun valmistus

Tämä artikkeli on tarkoitettu oppaaksi vaapunvalmistusta aloitteleville. Myös kokeneemmat voivat siitä saada joitain uusia ideoita. Artikkelissa käydään läpi vaapunvalmistus vaihe vaiheelta alusta loppuun - suunnittelusta koeuittoon. Artikkeliin on pyritty keräämään kokoelma aloittelijalle mielestäni sopivimmista tarvikkeista ja helpoimmista menetelmistä.

Johdanto

Tämä artikkeli on tarkoitettu aloitusoppaaksi ensimmäisiä vaappujaan väkertäville. Todennäköisesti monet artikkelissani esittelemäni menetelmät herättävät jonkinlaista keskustelua konkareiden keskuudessa ja osa saattaa pitää niitä myös "väärinä" tapoina. Itse aloitin vaapunvalmistuksen vuonna 1990 ja olen ajan myötä tutustunut moniin erilaisiin valmistustapoihin ja materiaaleihin. Kun aikanaan aloitin vaapunvalmistuksen, oli kaikki aiheeseen liittyvä tieto tarkoin varjeltua ja harrastus tuntui välillä siltä, kuin salatieteitä olisi tutkinut. Lähes kaikki piti kokeilla ja keksiä itse, yleensä kantapään kautta ja oppi tuli epäonnistumisista. Nykyään netti on tietoa ja mielipiteitä pullollaan ja valloillaan on pikemminkin kilpailu siitä, kenen tapa valmistaa vaappuja on se ainoa oikea ja paras. Tässä mielipiteiden viidakossa aloittelijan on vaikea löytää helppoa ratkaisua vaappunsa valmistamiseksi, mutta tämän artikkelin tarkoitus on antaa yksi varmasti toimiva vaihtoehto. Moni asia on kuitenkin muuttunut tämän artikkelin kirjoitushetkestä, mutta pääpiirteissään tietoa voi vieläkin käyttää ihan sujuvasti hyväkseen.

Vaappujen pintakäsittelyistä on mainittu vain perusteet. Aiheesta on kuitenkin tekeillä myös toinen laajahko katsaus, mutta sen valmistumisen ajankohta ja julkaisu ovat vielä avoinna.

Esittelen nyt vaapunvalmistuksen vaihe vaiheelta alusta loppuun. Tässä on kokoelma aloittelijalle mielestäni sopivimmista tarvikkeista ja helpoimmista menetelmistä.Tämä menetelmä ei ehkä kaikkien mielestä ole paras, mutta lopputuloksena on hyviä ja pyytäviä vaappuja.

OSA 1 - Rungon valmistus

Vaihe 1: Suunnittelu

Tämä on vaapunteon lopputuloksen kannalta yksi merkittävimmistä hetkistä. Istu rauhassa alas ja tuumaa tovi. Avaa kalapakki, levittele ja lajittele vaappusi. Lue vaikkapa lehtiä ja katsele viehetestiin osallistuneita vaappuja. Käy kalastustarvikekaupassa ja katsele hyllyjä. Paina mieleesi runkomalleja ja leukaläppäratkaisuja. Kirjaa väritykset tarkasti mielesi syvimpiin sopukoihin. Aloita myös kirjanpito, johon kirjaat kalareissulla mieleesi tulleet ajatukset. Millainen viehe NYT pitäisi olla, että kalaa tulisi. Ensi reissulla sellainen pitäisi olla, joten paina tämä idea ja tarve tarkasti muistiin.

Laske määrä, jonka pystyt kerralla tekemään vaappuja. Älä ahnehdi liikaa, sillä silloin vaaput saattavat jäädä laatikkoon odottamaan aikaa tulevaa. Ensimmäiseen erään voisi olla ehkä 20 vaappua sopiva määrä. Myöhemmin ehkä 50 vaappua ja sitten 100:n erä, josta liikenee jo muutama myydä naapurille ja kalakaverillekin, ehkäpä sukulaisille lahjaksikin.

Ota kynä ja paperia käteesi. Viivain ja värikynät viereen toiselle puolelle ja ideoita sitten paperille sitä mukaan kuin niitä syntyy. Päätä kohdekalalajisi ja haluamasi vaapun pituus. Piirrä paperille erilaisia runkomalleja, joita vertailet mielessäsi siihen optimaaliseen vaappuun. Valitse niistä se paras ja ala sitten suunnitella värityksiä. Mieti mitä maaleja ja pinnoitusvaihtoehtoja sinulla on käytettävissäsi. Pysy niiden rajoissa, mutta älä sulje materiaalihankintojen vaihtoehtoa pois. Vaapun muotoa voit vielä profiloida pidemmällekin tekemällä kuvat edestä ja ylhäältä päin. Sommittele kuvaan myös leukaläppä ja sisälle asetettava runkolanka.

Hyvästä suunnittelusta on suunnatonta hyötyä vaapun valmistuksessa

Lopputuloksena sinulla pitäisi olla täydellinen värikartta tulevasta vaappuerästäsi ja muutamia hyviä ehdokkaita runkomalleiksi vaapuille. Parhaat runkomallit voit siirtää jatkokäsittelyyn. Leikkaa vaapun kuva tarkasti irti paperilta ja tee siitä sapluuna. Sapluunan avulla voit tehdä aina samanmallisia vaappurunkoja. Säilytä sapluuna ja kirjoita siihen vaappuprototyyppisi nimi ja päivämäärä. Kymmenen vuoden kuluttua sinulla saattaa olla jo kymmeniä eri vaappumalleja, joten niiden erottamisen vuoksi kannattaa merkitä nämä sapluunat huolella.

Paperista leikattuja sapluunoita

Suunnitteluvaihe kuulostaa askartelulta ja turhalta, mutta se on ehdottoman tärkeä, jos teet yhtään suurempia vaappumääriä kerralla. Yksittäisten vaappujen tekemisen voi toteuttaa perstuntumalta, mutta jo 10 on tarpeeksi iso erä tehdä työlle hyvä suunnitelma. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Vaihe 2: Materiaalin valinta

Vaappuja voi rakennella rajattoman monista eri materiaaleista. Tavallisin niistä on kuitenkin puu. Sivuutan tässä artikkelissa kaikki omituiset materiaalit (muovit, muovailumassat, uretaanivaahdon, sinitarran, pyyhekumin yms yms..) ja keskityn ainoastaan puuhun raaka-aineena.

Puulajin valinta voi olla helppoa tai vaikeaa, riippuen pitkälti kokemuksesta ja saatavuudesta. Helpoin ja perinteisin ratkaisu on valita balsa, mutta kevyenä ja heikkona materiaalina se ei ole kaikkien mielestä paras vaihtoehto. Heittopituuksissa painavampi puu ajaa asiansa ja hauen hampaille saisi olla tarjolla kovempaa puuta. Vetouistelussa painolla ei sinänsä ole merkitystä, eivätkä taimenet ja kirjolohet hampaillaan helposti kuluta lakkapintaa puhki. Työstämisen helppous taas puhuu usein balsan puolesta.

Olen kerännyt tähän hieman luettelomaiseen muotoon eri puulajeja ja niistä tehtyjä havaintoja. Kuten sanottua, oikeaa ratkaisua vaappumateriaaliksi ei ole. Materiaali on aina valittava tilanteen mukaan ja kaikkea kannattaa kokeilla. Lukijoilla voi olla eriäviä mielipiteitä näistä kommenteista, mutta nämä ovat omia havaintojani ja niihin perustuvia lausuntoja.

Balsa

Yleistä:

Balsa on ehkä tavallisin vaapunvalmistuksessa käytetty puulaji. Balsaa uskaltaa suositella kaikille aloittelijoista kokeneempiin valmistajiin. Se on kevyttä, mutta suhteellisen heikkoa rakenteeltaan. Balsaa ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota puun laatuun. Nuori puu on erittäin kevyttä ja heikkorakenteista. Siitä tehdyt vaaput lohkeavat mitättömistä syistä ja vieheet eivät paina juurikaan mitään. Tällaisen puun ostamista en suosittele. Vanha puu taasen on tiukkasyisempää ja "painavaa". Siitä saa tehtyä kestävämpiä ja pidempiheittoisia vaappuja, mutta työstäminen on vaikeampaa. Olen törmännyt jopa niin tiukkasyiseen balsaan, että puukonterä suorastaan liukui sitä pitkin, eikä pureutunut siihen lainkaan! Pikkutarkassa työstämisessä on tällöin tyydyttävä hiomapaperiin.

Suosittelen balsaa vetouisteluun, mutten heittokalastukseen käytettäviin vaappuihin. Hauellekin suosittelen vain varauksella ja silloinkin vaappuun vaaditaan erityisiä pintakäsittelykonsteja kestävyyden parantamiseksi. Tosin jos jaksat aina välillä lakkailla vaappusi uudestaan reikien tukkimiseksi, niin ongelmia ei pitäisi olla. Käytä kuitenkin mahdollisimman ohutta lakkaa, ettei vaapun herkkä uinti kärsisi ylimääräisistä lakkakerroksista.

Saatavuus:

Balsaa myydään lähes kaikissa kalastustarvikeliikkeissä nykyään. Askartelukaupat ja isoimpien tavaratalojen (kuten Ylivieskan Kärkkäinen) kalastushyllyt sisältävät yleensä balsaa. Puukeskuksistakin sitä kuulemma saa, mutta ainakaan Kuopiossa sitä ei ollut. Valikoimat vaihtelevat näemmä paikkakunnittain. Hintakin on kohtuullisen edullinen. Valmiina riukuina balsa on kalliimpaa kuin isompina lankkuina.

Työstettävyys:

Erittäin helppoa työstää. Hyvälaatuisesta balsasta loihtii yhden vaappuaihion puukolla ja hiomapaperilla kymmenessä minuutissa helposti. Nuori ja vanha puu ovat ongelmatapauksia, jotka kannattaa jättää kauppaan. Nuori puu hajoaa käsiin (tai kalan suuhun) ja vanha taas on sitkasta kuin kataja.

Hyvää:

      - Helppo työstettävyys

      -Kohtalaisen edullista (lautoina)

      -Hyvä saatavuus kalastustarvikeliikkeistä

Huonoa:

      -Heikko kestävyys

      -Keveys

      -Laatu vaihtelee rajusti

Apassi

Yleistä:

Toiseksi yleisin vaappumateriaali. Usein valmiiksi sorvatut aihiot ovat juuri apassia. Apassi on melko painavaa ja kohtalaisen helppoa käsitellä ja sitä myydään lähes kaikissa puutavaraa myyvissä kohteissa. Apassista tehdään esim. saunanlauteita, eikä sen hintakaan ole päätä huimaava. Apassilla on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta se ei anna niin paljoa periksi kuin balsa. Tästä on haittaa tietyissä tilanteissa, sillä periksiantamaton materiaali saattaa aiheuttaa lakka- ja maalipinnan halkeilua. Jos aiot sorvauttaa vaappurunkosi, suosittelen apassia. Apassi on myös sopivan painavaa heittelyyn ja kestää hauenkin hampaita melko mukavasti. Apassi on valintasi, jos omistat dremelin tai jonkun muun työtä helpottavan laitteen.

Saatavuus:

Apassia saa lähes kaikista puutavaraa kauppaavista liikkeistä. Pistä myös vanhat apassiset saunanlauteet talteen tai ainakin tarkista niiden laatu. Joskus materiaali on säilynyt hyvin ja niistä vuolee vielä pitkään vaappuja. Toisinaan ne ovat menettäneet parhaat ominaisuutensa ja silloin ne kannattaa jättää omaan arvoonsa. Hinta vaihtelee. Apassi ei ole mitään halvinta saatavilla olevaa puutavaraa, mutta vaapputarpeisiin tarvittavat määrät ei paljon puuta vaadi.

Työstettävyys:

Vaihtelevaa. Joskus saa niin helposti työstettävää apassia, että vuolenta sujuu ilman suurempia mutinoita. Toisinaan saa käsiinsä niin tiukkaa lautaa, että jo pelkkä sahaaminen kirvoittaa hien otsalle ja vuolenta saa aikaan rakkoja kouriin. Hionta on työlästä ja hidasta johtuen puun kovuudesta.

Hyvää:

      -Tarpeeksi painavaa heittokalastukseen

      -Kestää hauenkin hampaat

      -Hyvä saatavuus puutavaraliikkeistä

Huonoa:

      -Materiaalin kovuus ja työstämisen hitaus

      -Rakot käsissä tai sitten dremelin tarve

      -Ei anna periksi kutistuvalle lakalle, minkä vuoksi pinta saattaa halkeilla.

Haapa

Yleistä:

Omia kokemuksia minulla ei haavasta ole, joten joudun käyttämään tähän arviointiin toisilta kuultuja kommentteja. Haapa on perinteinen vaappumateriaali. Sitä on käytetty erilaisiin puuvieheisiin ennen kuin erikoispuutavaraa on ollut liiemmälti saatavilla. Haapaa voi maata omistavat käydä kaatamassa omista metsistään, joten saatavuus on ainakin näissä tapauksissa varsin hyvä. Laatu vaihtelee paljon, ainakaan pystyyn kuolleet puut eivät kelpaa materiaaliksi. Käytetyn haavan tulee olla kiinteää ja kovaa. Se vaatii huolellisen kuivattamisen, mutta sitä ei saa päästää halkeilemaan. Suosittelen haapaa harrastelijoille, jotka haluavat kokeilla rakentamista, mutta eivät aio tehdä suurempia sarjoja.

Saatavuus:

Metsissä sitä kasvaa, hyvälaatuisen löytäminen saattaa olla vaikeaa. Lautatarviketavaran saatavuudesta minulla ei ole tietoa.

Työstettävyys:

Kovahko materiaali, perinteinen suomalainen puu. Oksista ei niin paljoa haittaa kuin esim. männyssä. Vaatii tehokkaampia esikäsittelyvaiheita työn nopeuttamiseksi.

Hyvää:

      -Materiaalin saatavuus ja hinta, jos on omaa metsää

      -Suomalaisista puulajeista ilmeisesti paras valinta

      -Kestävyys

      -Painavuus

Huonoa:

      -Vaikea löytää laadukasta puuta

      -Prosessoimisen vaikeus (esim. kuivattaminen ilman halkeilua)

      -Työstämisen hitaus

Koivu

Yleistä:

Koivusta yleensä kaikki vaappunikkarit ainakin kertaalleen kokeilevat tehdä vaappuja. Epäilen suuresti, että se myös jää kokeiluksi ja saattaa olla samalla viimeinen ja ainoa vaappu, minkä koskaan tulee tekemään. Koivun käyttöönotolle puoltava tekijä on sen hyvä saatavuus. Sitä on joka paikassa polttopuina ja vaikka missä muodossa. Ei tarvita kuin puukko ja vähän ylimääräistä aikaa ja ensimmäinen aihio alkaa muotoutumaan. Koivu on kuitenkin piinallisen jänteinen puu, eivätkä jänteet tunnu menevän suoraan sitten missään. Vaapuista tulee usein epäsymmetrisiä tai sitten niiden työstäminen on hidasta ja vaikeaa. Suosittelen koivua kokeilumielessä, mutta suurempiin työstämiseriin en lähtisi tämän puulajin kanssa.

Saatavuus:

Erittäin hyvä. Halkopinoissa sitä on mielin määrin. Ota vaikka laavulta yksi klapi mukaan ja kokeile tehdä siitä vaappu. Jos mieltyy materiaaliin, niin huoltoasemalta voi ostaa vaikka sylyksellisen puita lisää. Lautatavaranakin koivua luonnollisesti on ja saatavuus takuulla hyvä.

Työstettävyys:

Kova ja syinen puu. Oksapaikat ja kierteiset syyt vaikeuttavat työstämistä. Kovaa ja painavaa, mutta hidasta työstää. Syinen puu lohkeaa helposti vuolemisen aikana. Monta kirosanaa on lentänyt, kun pitkän työstämisen tuloksena puusta lohkee iso palanen irti pienen lastun sijasta.

Hyvää:

      - Saatavuus

      - Kovaa ja kestävää

      - Painavaa

Huonoa:

      - Kierteiset syyt vaikeuttavat symmetrian aikaansaamista

      - Hidasta työstettäväksi

      - Saattaa joskus mennä mutkalle vielä myöhemmälläkin ajanhetkellä

      - Lohkeilee helposti vuoltaessa

Mänty

Yleistä:

Mänty on varmaankin tavallisinta lautatavaraa, mitä saatavilla on. Se on kovaa ja painavaa, eikä sen työstäminenkään ole mitenkään mahdottoman vaivalloista. Männylle tyypillistä on oksaisuus, mikä haittaa vaapunvalmistusta. Oksapaikat voi kiertää, mutta ongelmaksi muodostuu kuitenkin puun pihkaisuus. Omalla kohdallani männyn pihka ei ole ollut ongelma, mutta olen kuullut kommentteja, että tämä pihka voisi pitkänkin ajan kuluttua nousta vaapun pintaan asti tärvelemään pinnoitteita. Mänty on myös rakenteeltaan herkästi lohkeavaa. Suosittelen mäntyä vaapunvalmistuksen kokeiluun, mutten suurempaan tehtailuun.

Saatavuus:

Yksi maamme yleisimmistä puista. Nuoret käyttäjät voivat ottaa sitä vaikkapa puukäsityöluokan jätepuulaatikosta palasen kotiin ja kokeilla. Suurempaan työstämiseen voi hankkia lautaa melkeinpä mistä vaan. Hintakin on edullinen.

Työstettävyys:

Sama kuin aiemmissa kovissa puulajeissa. Mäntyyn uppoaa puukonterä hyvin, mutta hiominen on hidasta. Lohkeamisvaara on ilmeinen.

Hyvää:

      - Kovuus

      - Painavuus

      - Erittäin hyvä saatavuus

      - Materialiin edullisuus

Huonoa:

      - Oksat

      - Pihka

      - Lohkeilevuus

      - Hidas työstettävyys

Kaarna

Yleistä:

Hyvää paksua männynkaarnaa löytää joskus avohakkuilta. Sitä ei saa mennä repimään irti elävästä puusta, mutta kannoista ja maasta löytyviä kaarnanpalasia voi kerätä. Kaarna on erittäin herkästi lohkeilevaa materiaalia, joten sen kanssa täytyy olla varovainen ja kärsivällinen. Toisaalta se on pehmeää ja helppokäyttöistä, jopa lapset saavat tylsillä linkkareilla työstettyä siitä kaarnaveneitä! Kaarnan ongelmana on kuitenkin tumma väri, mikä vaatii voimallisia pohjamaalauksia, jotta maalatut värit saavat kiiltoa ja näkyvyyttä. Tummasävyisiin lohivaappuihin kaarnan oma väri tietenkin voisi luoda sen oman persoonallisen otteensa. Suosittelen kaarnaa kaikille aloittelijoille, mutta materiaalin saatavuuden ja tasalaatuisuuden takaaminen on mahdotonta. Siksipä irrallaisia yksilöitä siitä voi tehdä, mutta suurempia sarjoja ei.

Saatavuus:

Avohakkuilta, jos on kaadettu isoja ja vanhoja puita. Löytyminen on pitkälti tuurista kiinni. Usein kaarna on liian ohutta tai hataraa, että siitä voisi tehdä vaappuja.

Työstettävyys:

Mitä mainioin. Vetää laadukkaana palasena vertoja balsalle. Lohkeamisen vaara on kuitenkin erittäin suuri.

Hyvää:

      -Helppo työstää

      -Painavampaa kuin balsa

Huonoa:

      -Lohkeaa helposti

      -Hyvälaatuista ei löydä juuri mistään

      -Tumma väri vaikeuttaa maalaamista

Muut puulajit

Muita puulajeja on tarjolla vaikka kuinka paljon. Isosta osasta en osaa sanoa mitään, mutta kerronkin tässä vain niistä, mitä olen kokeiluluonteisesti käyttänyt. Ne eivät ole niitä tavallisimpia puulajeja vaapunvalmistuksessa, joten näitä en suoranaisesti suosittele kenellekään.

Pihlaja

Hyvälaatuista pihlajaa vaapunvalmistuksen tarpeiksi on vaikea löytää. Puu on lohkeilevaa ja kovaa, mutta hyvästä palasesta saa varsin hyvää vaappumateriaalia. Uskallan suositella tätä vaappumateriaaliksi siinä missä koivua ja haapaakin.

Tammi

Uskomattoman kovaa puuta vuoltavaksi. Parin lastun jälkeen lopetin työstämisen. Jos joku tästä vaapun jaksaa tehdä, niin ei sitä hauki puremalla rikki saa! Dremel vaatimuksena!