Ero sivun ”Hietatokko” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 9: Rivi 9:
 
* Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
 
* Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
  
[[luokka:suomalaiset kalalajit]]
+
[[luokka:tokot]]

Versio 20. helmikuuta 2010 kello 16.59

Hietatokko (Pomatoschistus minutus) on pieni 4–5 cm:n pituinen merikala. Se on vaalean kellertävä, lähellä pohjaa kyhjöttävä kala, jonka voi nähdä jos sen pelästyttää liikkeelle haromalla hiekkapohjaa esimerkiksi akvaariohaavilla. Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta.

Hietatokko oleskelee kesäisin matalissa, talvella syvemmissä vesissä. Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti. Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja.

Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys. Ne ovat linkki pohjaeläimistä kaloihin. Tokkoja syövät ainakin ahvenet, pienet turskat, kampelat, piikkikampelat, kivinilkat, kuhat, simput, isot kuoreet ja siiatkin.

Lähteet

  • Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.