Ero sivun ”Neiturin kanava” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} | {{lähteetön}} | ||
| + | |||
'''Neiturin kanava''' on 980 metriä pitkä, [[Keitele (järvi)|Keiteleen]] ja [[Konnevesi (järvi)|Konneveden]] yhdistävä [[kanava]]. Kanava on osa Keiteleen ja [[Iisvesi (järvi)|Iisveden]] välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918-1927. Reitillä on lisäksi [[Kiesimän kanava]] ja [[Kerkonkosken kanava]]. | '''Neiturin kanava''' on 980 metriä pitkä, [[Keitele (järvi)|Keiteleen]] ja [[Konnevesi (järvi)|Konneveden]] yhdistävä [[kanava]]. Kanava on osa Keiteleen ja [[Iisvesi (järvi)|Iisveden]] välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918-1927. Reitillä on lisäksi [[Kiesimän kanava]] ja [[Kerkonkosken kanava]]. | ||
Nykyinen versio 23. huhtikuuta 2010 kello 22.15
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Neiturin kanava on 980 metriä pitkä, Keiteleen ja Konneveden yhdistävä kanava. Kanava on osa Keiteleen ja Iisveden välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918-1927. Reitillä on lisäksi Kiesimän kanava ja Kerkonkosken kanava.
Kanavan putouskorkeus on 4,00-4,30 metriä, sulun hyötypituus on 35,0 metriä, leveys 7,5 metriä ja suurin aluksen syväys 2,4 metriä. Sulku on itsepalvelukäytössä. Kanavan ylittää seututie 659.
Neiturin, Kiesimän ja Kerkonkosken kanavilla käytettiin kokonaan uutta tekniikkaa: Sulkuportit rakennettiin puun sijaan teräksestä, jolloin aiemmin käytettyä periaatetta, jonka mukaan yhdellä sulkukammiolla voidaan nostaa veden tasoa enintään kolme metriä, ei enää tarvinnut noudattaa. Sulut rakennettiinkin yksikammioisiksi. Vettä ei johdeta sulkukammioon eikä siitä pois sulkuporteissa olevien avattavien luukkujen kautta, vaan sivumuureissa olevan putkiston kautta. Tätä tekniikkaa käytettäessä sulkukammion vesi ei aaltoile eikä sulun pituussuuntaista virtausta synny. Veden korkeuden muutos myös tapahtuu selvästi nopeammin kuin luukkuperiaatteella toimivissa kanavissa. Samaa periaateratkaisua sovellettiin myöhemmin Saimaan kanavan suursuluissa.
Kanavareitti kulkee Kymijoen vesistön eri tasoilla sijaitsevien latvavesien poikki. Neiturin ja Kerkonkosken kanavat ovatkin poikkeuksellisia: Kohti latvavesiä kuljettaessa näillä kanavilla laskeudutaan alemmas. Keiteleen pinnan korkeus on noin 99,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja Konneveden noin 95,4 metriä.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Merenkulkulaitos: Neiturin kanava
- Nordens alla kanaler: Neiturin kanava