Ero sivun ”Aurajoki” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Aurajoki''' on yksi | + | '''Aurajoki''' on yksi Suomen merkittävimmistä ja Varsinais-Suomen suurimmista [[joki|joista]]. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee [[Saaristomeri|Saaristomereen]]. Aurajoella on mittaa yhteensä 70 kilometriä ja sen virtaama on 7 kuutiometriä sekunnissa. Aurajoessa on 11 suurehkoa koskea, joista suurin on Liedon Nautelankoski, jossa vesi putoaa 17 metriä 600 metrin matkalla. Alin ja runsasvetisin koski on padottu [[Halistenkoski]] Turussa. |
Kuten muidenkin saviperäisten maiden jokien myös Aurajoen vesi on sameaa. Sameutta aiheuttavat savihiukkaset ja etenkin tulva-aikoina pelloilta valuva maa-aines. Veden laatu on välttävä, ja suurin ongelma on maanviljelyn aiheuttama [[rehevöityminen|rehevyys]]. Aurajoki on kuitenkin puhdistunut 1970-luvulta, ja siitä otetaan päivittäin 50 000 kuutiometriä vettä kotitalouksien ja teollisuuden tarpeisiin. Aurajoessa on myös riittävästi happea jopa [[lohi]]kaloille. | Kuten muidenkin saviperäisten maiden jokien myös Aurajoen vesi on sameaa. Sameutta aiheuttavat savihiukkaset ja etenkin tulva-aikoina pelloilta valuva maa-aines. Veden laatu on välttävä, ja suurin ongelma on maanviljelyn aiheuttama [[rehevöityminen|rehevyys]]. Aurajoki on kuitenkin puhdistunut 1970-luvulta, ja siitä otetaan päivittäin 50 000 kuutiometriä vettä kotitalouksien ja teollisuuden tarpeisiin. Aurajoessa on myös riittävästi happea jopa [[lohi]]kaloille. | ||
Versio 31. heinäkuuta 2010 kello 20.27
Aurajoki on yksi Suomen merkittävimmistä ja Varsinais-Suomen suurimmista joista. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee Saaristomereen. Aurajoella on mittaa yhteensä 70 kilometriä ja sen virtaama on 7 kuutiometriä sekunnissa. Aurajoessa on 11 suurehkoa koskea, joista suurin on Liedon Nautelankoski, jossa vesi putoaa 17 metriä 600 metrin matkalla. Alin ja runsasvetisin koski on padottu Halistenkoski Turussa.
Kuten muidenkin saviperäisten maiden jokien myös Aurajoen vesi on sameaa. Sameutta aiheuttavat savihiukkaset ja etenkin tulva-aikoina pelloilta valuva maa-aines. Veden laatu on välttävä, ja suurin ongelma on maanviljelyn aiheuttama rehevyys. Aurajoki on kuitenkin puhdistunut 1970-luvulta, ja siitä otetaan päivittäin 50 000 kuutiometriä vettä kotitalouksien ja teollisuuden tarpeisiin. Aurajoessa on myös riittävästi happea jopa lohikaloille.
Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.
Kulttuuriympäristö
Aurajoki on kenties Varsinais-Suomen merkittävin kulttuuriympäristö. Ensimmäinen asutus joen rannalla syntyi vähintään 6000 vuotta sitten. Nimi ”Aurajoki” on yhdistetty muinaisruotsin vesiväylää merkinneeseen sanaan ”aathra”. Samaa perua on nykyruotsin suonta merkitsevä sana åder. Varhaisimmat maininnat Aurajoen ja samalla koko Suomen vesimyllyistä ovat vuodelta 1352. Joen alajuoksulle rannalle syntyi 1200-luvulla Turku, Suomen vanhin ja pitkään myös suurin kaupunki.
Aurajoki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Ohittamattomana luonnonelementtinä se myös määrää asioita kaupungissa. Aurajoki jakaa Turun kahteen puoleen. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle). Siellä sijaitsevat tai ovat sijainneet muun muassa Turun tuomiokirkko, Turun akatemia, Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Tämän historian takia Turussa joen itäpuoli on "täl pual jokke" ja nykyisen ydinkeskustan ja kauppatorin puoli "tois pual jokke". Nämä määritelmät ovat absoluuttisia eivätkä riipu siitä, kummalla puolen jokea niiden sanoja seisoo. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi ("täl pual") ja Turuksi ("tois pual") kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä Åbosta Turkuun.
Sillat ja föri
Aurajoen ylittää Turussa yhdeksän siltaa ja föri. Yläjuoksulta päin ne ovat järjestyksessä:
- Halistensilta (vanha ja uusi)
- Rautatiesilta (1898)
- Tuomaansilta (1999) – pituus 110 m, leveys 22 m
- Tuomiokirkkosilta (1899, puusillasta rautasillaksi) – pituus 44 m, leveys 27 m
- Auransilta (kiviarkullisesta puusillasta rautasillaksi 1907) – pituus 47 m, leveys 12 m
- Teatterisilta (kävelysilta) (1997)
- Myllysilta (1975) – pituus 93 m, leveys 20 m
- Martinsilta (1940) – pituus 104 m, leveys 16,5 m
- Föri (1904)
Turun ensimmäinen silta oli "Pennisilta", joka ylitti joen Vanhan Suurtorin kohdalla. Se rakennettiin vuonna 1414 ja tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. 2000-luvun vaihteessa on alettu elvyttää ajatusta uudesta Pennisillasta, joka rakennettaisiin Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välimaastoon. Silta tulee palvelemaan ainoastaan kevyttä liikennettä, samoin kuin vuonna 1997 rakennettu Teatterisilta.
Föri on vuonna 1903 rakennettu, Suomen ainoa kunnallinen ja maksuton jokilautta, joka kuljettaa ihmisiä joen yli Kakolanmäen kohdalla. Leikkimielisesti sanotaan, että föri kuljettaa ihmisiä Turusta Åboon ja takaisin. Nimi on turkulaisten väännös ruotsin kielen sanasta "färja" tai englannin kielen sanasta "ferry". Se on turkulaisille rakkaimpia kaupungin erikoisuuksia, ja vaikka se saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmin vähemmän järkevältä toiminnalta, sillä on kuitenkin perustelunsa: silta estäisi suurempien veneiden liikennöinnin jokea ylemmäs.
Vapaa-ajankäyttö
1960-luvulle asti Turun jätevedet laskettiin suoraan Aurajokeen. Jätevedenpuhdistamon käyttöönoton jälkeen joen laatu on parantunut ja sen virkistyskäyttö on lisääntynyt. Vuonna 1997 aloitettu valaistusprojekti on luonut joelle erittäin keskieurooppalaisen ilmeen.
Joen molemmilla rannoilla on kävelykadut. Itäinen Rantakatu on vain parin korttelin pituinen, mutta Läntistä Rantakatua pitkin voi kävellä tuomiokirkolta Turun linnalle asti. Rantakaduilla järjestetään vuosittain useita tapahtumia: Saaristolais- ja silakkamarkkinat tuovat kaupunkiin tuulahduksen Turunmaan saariston tunnelmaa. Vanhalla suurtorilla järjestetään kesällä keskiaikaiset markkinat ja talvisin joulumarkkinat. Kulttuuria edustavat tapahtumat Down by the Laituri heinäkuussa sekä Taiteiden yö, iskelmäfestivaali Aurajoki virtaa ja Uuden musiikin festivaali elokuussa. Hyvän otoksen muista kesätapahtumista saa Turun kaupungin tapahtumakalenterista.
Syksyisin joessa järjestetään Suomen vanhin soutukilpailu, Aurasoudut, jossa Turun kaikkien ylioppilaskuntien joukkueet kisaavat keskenään. Keväisin järjestetään Turun Sanomien kortteliajot -polkupyöräkilpailu Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välillä. Myös Paavo Nurmi Marathon juostaan osittain Läntisellä rantakadulla.
Aurajoen rantamilla voi nauttia virvokkeita nurmikolla, kahviloissa tai ravintolalaivoissa, joiden määrä on ainutlaatuista jopa maailman mittakaavassa. Joen rannalla on noin 20 ravintolalaivaa, joiden kannet toimivat kesäterasseina. Aurajoen rannalla sijaitsee myös vuodelta 1848 peräisin oleva ravintola Pinella.
Teollisuushistoria
Turun keskustan ja Turun linnan välissä on vanha Crichton-Vulcanin telakka-alue. Länsirannan puoli (Crichton) rakennettiin nykyiseen asuunsa 1990-luvulla suunnittelukilpailun tuloksen pohjalta. Joitain telakka-ajan vanhoja rakennuksia on säästetty, muun muassa köysitehdas ja Forum Marinumin rakennus. Itäranta (Vulcan) on yhä osin teollisuuskäytössä. Sinne on jätetty muutama nostokurki muistoksi Aurajoen vuosisataisesta laivanrakennushistoriasta.