Ero sivun ”Kyyvesi” versioiden välillä
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Kalastuksesta== | ==Kalastuksesta== | ||
− | Kyyvedessä on varsin hyvä [[Kuha|kuhakanta]] ja sen huomaa kesäiltoina useista uistelijoista järvenselillä. Ennen järvessä oli todella hyvä muikkukanta, mutta nyt hyvä jos kymmenen kappaletta verkoilla niitä saa, ennen ei sata ollut kummoinenkaan tulos. Isoja haukia polskii Kyvedessä hyvin ja niitä tuleekin uistelemalla hyvin. Säyneet ovat isoja ja niitä saa virvelillä helposti. Talvella Kyyvedestä saa hyvin mateita pilkillä ja verkoillakin niitä voi saada. Kyyvesi on monipuolinen kalalajistoltaan joita voi saada hyvin eri menetelmillä. | + | Kyyvedessä on varsin hyvä [[Kuha|kuhakanta]] ja sen huomaa kesäiltoina useista uistelijoista järvenselillä. Ennen järvessä oli todella hyvä muikkukanta, mutta nyt hyvä jos kymmenen kappaletta verkoilla niitä saa, ennen ei sata ollut kummoinenkaan tulos. Isoja haukia polskii Kyvedessä hyvin ja niitä tuleekin uistelemalla hyvin. Säyneet ovat isoja ja niitä saa virvelillä helposti. Talvella Kyyvedestä saa hyvin mateita pilkillä ja verkoillakin niitä voi saada. Kyyvesi on monipuolinen kalalajistoltaan, joita voi saada hyvin eri menetelmillä. |
− | |||
==Lähteet== | ==Lähteet== |
Nykyinen versio 26. toukokuuta 2010 kello 06.57
Kyvesi on järvi Etelä-Savon maakunnassa. Järvi sijaitsee Kangasniemen kunnan ja Pieksämäen ja Mikkelin kaupunkien alueella. Valuma-alueena on Kyyveden lähialue. Järven pinta-ala on 12 823 ha. Veden laatua on seurattu paljon kyyvedellä. Tietoa vedenlaadusta on kerätty vuodesta 1961 lähtien. Järvelle ominaista on selvästi näkyvä luode-kaakko -suunnassa olevat lahdet ja niemet.
Järvi jaetaan eri osa-alueisiin. Järven pohjoisosa muodostuu kahdesta pitkänomaisesta lahdekkeesta, itäisestä ja läntisestä. Keskiosa järvestä on laajaa selkäaluetta. Eteläosassa on pitkä, kapeahko lahtiosa. Läntiset osat, lähellä Kangasniemeä, ovat pitkiä, lahtimaisia alueita, mutta huomattavasti pienempiä kuin kaksi pohjoisinta lahtialuetta. Koilisosassa on vielä pieni lahtiosa. Kyyvesi laskee Läsäkoskea pitkin Puulaan
Talvella vesi on kirkasta, mutta kesällä vesi samenee hieman. Joissain paikoissa vesi voi olla hyvinkin sameaa. Vesi on väriltään ruskeahkoa. Varsinaisia happiongelmia ei ole havaittu, mutta ajoittain järven syvännepaikoissa pohjanläheinen kerros voi olla lähes hapeton. Rehevyystaso on rehevän ja hieman rehevän väliltä.
Kyyvesi on varsin kivikkoinen järvi, missä aloitteleva moottoriveneen kuljettaja saa itsensä karille varsin helposti. Varo siis kiviä.
<googlemap version="0.9" lat="61.980267" lon="27.079926" type="map" zoom="11"> </googlemap>
Kalastuksesta[muokkaa]
Kyyvedessä on varsin hyvä kuhakanta ja sen huomaa kesäiltoina useista uistelijoista järvenselillä. Ennen järvessä oli todella hyvä muikkukanta, mutta nyt hyvä jos kymmenen kappaletta verkoilla niitä saa, ennen ei sata ollut kummoinenkaan tulos. Isoja haukia polskii Kyvedessä hyvin ja niitä tuleekin uistelemalla hyvin. Säyneet ovat isoja ja niitä saa virvelillä helposti. Talvella Kyyvedestä saa hyvin mateita pilkillä ja verkoillakin niitä voi saada. Kyyvesi on monipuolinen kalalajistoltaan, joita voi saada hyvin eri menetelmillä.