Ero sivun ”Hietatokko” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Hietatokko''' | + | == '''Hietatokko''' == |
| − | Hietatokko | + | [[Tiedosto:Hietatokko.jpg|thumb|Hietatokko]] |
| − | Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys. | + | '''Hietatokko''' (''Pomatoschistus minutus'') on pieni 4–5 cm:n pituinen [[meri]][[kala]]. |
| + | |||
| + | Se on vaalean kellertävä, muistuttaa serkkuaan liejutokkoa todella paljon, | ||
| + | |||
| + | Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta. | ||
| + | |||
| + | Hietatokko oleskelee kesäisin matalassa vedessä ja vastaavasti talvella syvässä vedessä. | ||
| + | |||
| + | Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti. | ||
| + | |||
| + | Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. | ||
| + | |||
| + | Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja. | ||
| + | |||
| + | Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys. | ||
| + | |||
| + | Sitä popsivat ainakin ahvenet, pienet [[turskat]], [[kampela]]t, [[piikkikampela]]t, [[kivinilkka|kivinilkat]], [[kuha]]t, [[simppu|simput]], isot [[kuore]]et ja | ||
| + | |||
| + | [[siika|siiatkin]]. | ||
| + | |||
| + | Kalataloudessa hietatokolla ei ole ravintoketjun osana olemista suurempaa virkaa. | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
| + | |||
* Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002. | * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002. | ||
| + | |||
[[luokka:tokot]] | [[luokka:tokot]] | ||
Versio 12. kesäkuuta 2010 kello 13.00
Hietatokko
Hietatokko (Pomatoschistus minutus) on pieni 4–5 cm:n pituinen merikala.
Se on vaalean kellertävä, muistuttaa serkkuaan liejutokkoa todella paljon,
Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta.
Hietatokko oleskelee kesäisin matalassa vedessä ja vastaavasti talvella syvässä vedessä.
Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti.
Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset.
Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja.
Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys.
Sitä popsivat ainakin ahvenet, pienet turskat, kampelat, piikkikampelat, kivinilkat, kuhat, simput, isot kuoreet ja
Kalataloudessa hietatokolla ei ole ravintoketjun osana olemista suurempaa virkaa.
Lähteet
- Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.