Ero sivun ”Mätäjoki” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Mätäjoki on Helsingissä ja Vantaalla sijaitseva kaupunki[[puro]]. Se laskee [[Isoon Huopalahteen|Iso Huopalahti]]. Sen valuma-alue on 24,4 km², ja sen alueella asuu n. 72 000 ihmistä. Joki saa alkunsa Vantaan Kaivokselassa olevalta suolta. Nykyinen Mätäjoki on muinoin muodostanut Vantaanjoen alajuoksun. Suuren valuma-alueen vuoksi Mätäjoki reagoi herkästi sateisiin, ja rankkasateet saavat sen helposti tulvimaan yli äyräittensä eli "tonavoimaan". Mätäjoen suurimpia sivuojia ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan oja. | + | '''Mätäjoki''' on Helsingissä ja Vantaalla sijaitseva kaupunki[[puro]]. Se laskee [[Isoon Huopalahteen|Iso Huopalahti]]. Sen valuma-alue on 24,4 km², ja sen alueella asuu n. 72 000 ihmistä. Joki saa alkunsa Vantaan Kaivokselassa olevalta suolta. Nykyinen Mätäjoki on muinoin muodostanut Vantaanjoen alajuoksun. Suuren valuma-alueen vuoksi Mätäjoki reagoi herkästi sateisiin, ja rankkasateet saavat sen helposti tulvimaan yli äyräittensä eli "tonavoimaan". Mätäjoen suurimpia sivuojia ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan oja. |
Mätäjokea on kunnostettu Kannelmäen kohdalla, ja sen varrella on pidetty mm. ympäristötaidenäyttelyitä ja "Mätäjoki-festareita". Muilta osin Mätäjoki on pensaikkoinen, minkä ansiosta sen varrella elää mm. paljon satakieliä. Myös vesilintuja, mm. tukkasotkia, telkkiä ja haapanoita, on runsaasti. Mätäjoen puustoa luonnehtivat suoraan vedestä nousevat tervalepät ja pajut. Rannoilla kasvaa tuomea ja kuusta. Kosteilla tulvatasnagoilla kasvaa joissain paikoissa myös luonnonvaraisia saarnia. Mätäjoki muodostaa ekologisen käytävän, jonka avulla monet eliölajit pystyvät siirtymään paikasta toiseen. Mätäjoessa elää ainakin [[ahven]]ia ja [[hauki]]a. | Mätäjokea on kunnostettu Kannelmäen kohdalla, ja sen varrella on pidetty mm. ympäristötaidenäyttelyitä ja "Mätäjoki-festareita". Muilta osin Mätäjoki on pensaikkoinen, minkä ansiosta sen varrella elää mm. paljon satakieliä. Myös vesilintuja, mm. tukkasotkia, telkkiä ja haapanoita, on runsaasti. Mätäjoen puustoa luonnehtivat suoraan vedestä nousevat tervalepät ja pajut. Rannoilla kasvaa tuomea ja kuusta. Kosteilla tulvatasnagoilla kasvaa joissain paikoissa myös luonnonvaraisia saarnia. Mätäjoki muodostaa ekologisen käytävän, jonka avulla monet eliölajit pystyvät siirtymään paikasta toiseen. Mätäjoessa elää ainakin [[ahven]]ia ja [[hauki]]a. | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| − | + | [[Luokka:Kalapaikat Etelä-Suomi]] | |
Versio 22. kesäkuuta 2010 kello 10.25
Mätäjoki on Helsingissä ja Vantaalla sijaitseva kaupunkipuro. Se laskee Iso Huopalahti. Sen valuma-alue on 24,4 km², ja sen alueella asuu n. 72 000 ihmistä. Joki saa alkunsa Vantaan Kaivokselassa olevalta suolta. Nykyinen Mätäjoki on muinoin muodostanut Vantaanjoen alajuoksun. Suuren valuma-alueen vuoksi Mätäjoki reagoi herkästi sateisiin, ja rankkasateet saavat sen helposti tulvimaan yli äyräittensä eli "tonavoimaan". Mätäjoen suurimpia sivuojia ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan oja.
Mätäjokea on kunnostettu Kannelmäen kohdalla, ja sen varrella on pidetty mm. ympäristötaidenäyttelyitä ja "Mätäjoki-festareita". Muilta osin Mätäjoki on pensaikkoinen, minkä ansiosta sen varrella elää mm. paljon satakieliä. Myös vesilintuja, mm. tukkasotkia, telkkiä ja haapanoita, on runsaasti. Mätäjoen puustoa luonnehtivat suoraan vedestä nousevat tervalepät ja pajut. Rannoilla kasvaa tuomea ja kuusta. Kosteilla tulvatasnagoilla kasvaa joissain paikoissa myös luonnonvaraisia saarnia. Mätäjoki muodostaa ekologisen käytävän, jonka avulla monet eliölajit pystyvät siirtymään paikasta toiseen. Mätäjoessa elää ainakin ahvenia ja haukia.
Lähteet
Wikipedia
Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 1998. ISBN 951-718-178-7