Ero sivun ”Kaulushaikara” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 24: Rivi 24:
 
| commonscat = Botaurus stellaris
 
| commonscat = Botaurus stellaris
 
}}
 
}}
'''Kaulushaikara''' (''Botaurus stellaris'') on [[harmaahaikara]]n ohella ainoa Suomessa vakituisesti pesivä haikara. Se piileksii ruovikossa, mutta soidinaikana sen pulloon puhaltamista muistuttava huuto kuuluu kauas.<ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaulushaikara</ref>
+
'''Kaulushaikara''' (''Botaurus stellaris'') on [[harmaahaikara]]n ohella ainoa Suomessa vakituisesti pesivä haikara. Se piileksii ruovikossa, mutta soidinaikana sen pulloon puhaltamista muistuttava huuto kuuluu kauas.<ref name=Wikipedia>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaulushaikara</ref>
  
 
== Koko ja ulkonäkö ==
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Rivi 30: Rivi 30:
 
Pituus on 70–80 cm ja siipien kärkiväli 1–1,3 metriä.
 
Pituus on 70–80 cm ja siipien kärkiväli 1–1,3 metriä.
  
Vanhin suomalainen rengastettu kaulushaikara on ollut 4 vuotta 9 kuukautta 18 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 11 vuotta 4 kuukautta, rengastettu Hollannissa.
+
Vanhin suomalainen rengastettu kaulushaikara on ollut 4 vuotta 9 kuukautta 18 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 11 vuotta 4 kuukautta, rengastettu Hollannissa.<ref name=Wikipedia/>
  
 
== Levinneisyys ==
 
== Levinneisyys ==
  
 
Kaulushaikara pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla. Pohjoisimmat yksilöt muuttavat vesien jäätyessä etelämmäksi. Suomessa pesii n. 250 paria etelärannikolla ja Järvi-Suomessa<ref name=Birdlife>http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/kaulushaikara.shtml#kanta-suomi</ref>.
 
Kaulushaikara pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla. Pohjoisimmat yksilöt muuttavat vesien jäätyessä etelämmäksi. Suomessa pesii n. 250 paria etelärannikolla ja Järvi-Suomessa<ref name=Birdlife>http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/kaulushaikara.shtml#kanta-suomi</ref>.
Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 10000 - 12000 paria. Venäjällä on 10000 - 30000 ja Turkissa 30 - 500 paria.
+
Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 10000 - 12000 paria. Venäjällä on 10000 - 30000 ja Turkissa 30 - 500 paria.<ref name=Wikipedia/>
  
 
== Elinympäristö ==
 
== Elinympäristö ==
  
Kosteikot, jossa on [[järviruoko]]kasvustoa. Sekä merenlahdissa että järvillä.
+
Kosteikot, jossa on [[järviruoko]]kasvustoa. Sekä merenlahdissa että järvillä.<ref name=Wikipedia/>
  
 
== Lisääntyminen ==
 
== Lisääntyminen ==
  
Ainakin kaulushaikarakoiraat ovat paikkauskollisia ja palaavat samoille pesimäpaikoille. Nuoret kaulushaikarat pyrkivät levittäytymään kauemmaksi synnyinruovikoista. Kaulushaikara on moninaarainen eli polygyninen – yhdellä koiraalla voi olla 1-5 naarasta. Pesinnästä huolehtivat yleensä naaraat yksinään (pesän rakentaminen, hautominen, poikasten ruokinta), mutta yksiavioisten koiraiden arvellaan auttavan ainoata naarastaan haudonnassa ja poikasten ruokinnassa.
+
Ainakin kaulushaikarakoiraat ovat paikkauskollisia ja palaavat samoille pesimäpaikoille. Nuoret kaulushaikarat pyrkivät levittäytymään kauemmaksi synnyinruovikoista. Kaulushaikara on moninaarainen eli polygyninen – yhdellä koiraalla voi olla 1-5 naarasta. Pesinnästä huolehtivat yleensä naaraat yksinään (pesän rakentaminen, hautominen, poikasten ruokinta), mutta yksiavioisten koiraiden arvellaan auttavan ainoata naarastaan haudonnassa ja poikasten ruokinnassa.<ref name=Wikipedia/>
  
Pesä sijaitsee tiheässä ja märässä ruovikossa. Pesyeessä on keskimäärin 5-6 munaa, muninta alkaa huhti-toukokuun vaihteessa. Poikaspesiä on havaittu kesäkuusta alkaen. Haudonta kestää 25-26 vrk. Poikaset voivat kiivetä pesästä jo 10 vuorokauden ikäisinä, yleensä viimeistään 15-20 vuorokauden ikäisinä. Poikaset saavuttavat lentokyvyn 50-55 vuorokaudessa ja itsenäistyvät sen jälkeen nopeasti.  
+
Pesä sijaitsee tiheässä ja märässä ruovikossa. Pesyeessä on keskimäärin 5-6 munaa, muninta alkaa huhti-toukokuun vaihteessa. Poikaspesiä on havaittu kesäkuusta alkaen. Haudonta kestää 25-26 vrk. Poikaset voivat kiivetä pesästä jo 10 vuorokauden ikäisinä, yleensä viimeistään 15-20 vuorokauden ikäisinä. Poikaset saavuttavat lentokyvyn 50-55 vuorokaudessa ja itsenäistyvät sen jälkeen nopeasti. <ref name=Wikipedia/>
  
 
== Ravinto ==
 
== Ravinto ==

Versio 12. tammikuuta 2011 kello 15.30

Kaulushaikara
Kaulushaikara.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:EläinkuntaAnimalia|| Kunta || __ || EläinkuntaAnimalia {{#if:SelkäjänteisetChordata|| Pääjakso || __ || SelkäjänteisetChordata {{#if:SelkärankaisetVertebrata|| Alajakso || __ || SelkärankaisetVertebrata {{#if: || Yläluokka || __ || {{#if:LinnutAves|| Luokka || __ || LinnutAves {{#if: || Alaluokka || __ || {{#if:HaikaralinnutCiconiiformes|| Lahko || __ || HaikaralinnutCiconiiformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:HaikaratArdeidae|| Heimo || __ || HaikaratArdeidae {{#if:KaulushaikaratBotaurus|| Suku || __ || KaulushaikaratBotaurus {{#if:stellaris|| Laji || __ || stellaris

Kaulushaikara (Botaurus stellaris) on harmaahaikaran ohella ainoa Suomessa vakituisesti pesivä haikara. Se piileksii ruovikossa, mutta soidinaikana sen pulloon puhaltamista muistuttava huuto kuuluu kauas.<ref name=Wikipedia>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaulushaikara</ref>

Koko ja ulkonäkö

Pituus on 70–80 cm ja siipien kärkiväli 1–1,3 metriä.

Vanhin suomalainen rengastettu kaulushaikara on ollut 4 vuotta 9 kuukautta 18 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 11 vuotta 4 kuukautta, rengastettu Hollannissa.<ref name=Wikipedia/>

Levinneisyys

Kaulushaikara pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla. Pohjoisimmat yksilöt muuttavat vesien jäätyessä etelämmäksi. Suomessa pesii n. 250 paria etelärannikolla ja Järvi-Suomessa<ref name=Birdlife>http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/kaulushaikara.shtml#kanta-suomi</ref>. Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 10000 - 12000 paria. Venäjällä on 10000 - 30000 ja Turkissa 30 - 500 paria.<ref name=Wikipedia/>

Elinympäristö

Kosteikot, jossa on järviruokokasvustoa. Sekä merenlahdissa että järvillä.<ref name=Wikipedia/>

Lisääntyminen

Ainakin kaulushaikarakoiraat ovat paikkauskollisia ja palaavat samoille pesimäpaikoille. Nuoret kaulushaikarat pyrkivät levittäytymään kauemmaksi synnyinruovikoista. Kaulushaikara on moninaarainen eli polygyninen – yhdellä koiraalla voi olla 1-5 naarasta. Pesinnästä huolehtivat yleensä naaraat yksinään (pesän rakentaminen, hautominen, poikasten ruokinta), mutta yksiavioisten koiraiden arvellaan auttavan ainoata naarastaan haudonnassa ja poikasten ruokinnassa.<ref name=Wikipedia/>

Pesä sijaitsee tiheässä ja märässä ruovikossa. Pesyeessä on keskimäärin 5-6 munaa, muninta alkaa huhti-toukokuun vaihteessa. Poikaspesiä on havaittu kesäkuusta alkaen. Haudonta kestää 25-26 vrk. Poikaset voivat kiivetä pesästä jo 10 vuorokauden ikäisinä, yleensä viimeistään 15-20 vuorokauden ikäisinä. Poikaset saavuttavat lentokyvyn 50-55 vuorokaudessa ja itsenäistyvät sen jälkeen nopeasti. <ref name=Wikipedia/>

Ravinto

Kaulushaikara syö sammakoita, kaloja ja joskus linnunpoikasia.<ref name=Luontoportti>http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/kaulushaikara</ref>

Erityistä

Vuonna 2005 kaulushaikara oli BirdLife Suomen vuoden laji, jonka pesimäkannan suuruus pyrittiin selvittämään lintuharrastajien ja yleisön avulla.<ref name=Birdlife/>

Muutto

Yömuuttaja. Syysmuutto elo–lokakuussa, paluumuutto maaliskuun alusta eteenpäin. Viettää talven Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Afrikassa.<ref name="Luontoportti"/>

Lähteet

<references />

Aiheesta muualla