Ero sivun ”Siika pp2” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Tiedosto:Siika 1632 Meri.png|thumb|250px|1632-grammainen siika [[Meri (propilkki 2)|Mereltä]]]] | [[Tiedosto:Siika 1632 Meri.png|thumb|250px|1632-grammainen siika [[Meri (propilkki 2)|Mereltä]]]] | ||
| − | '''Siikaa''' saadaan suhteellisen monista vesistöistä. Siian koko vaihtelee vesistöittäin, mutta yleisin koko on 500-700 grammaa. Siialla on alamitta, joka on noin sadan gramman tuntumassa. | + | '''Siikaa''' saadaan suhteellisen monista vesistöistä. Siian koko vaihtelee vesistöittäin, mutta yleisin koko on 500-700 grammaa. Siialla on alamitta, joka on noin sadan gramman tuntumassa. Suurin Kaizzun ennätyslistalle ilmoitettu Siika on painanut 2353g, ja se on saatu [[Linlonlahti|Linlonlahdelta]]. |
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
Versio 19. lokakuuta 2012 kello 21.11
918 grammainen siika Iso-Söimiltä
1632-grammainen siika Mereltä
Siikaa saadaan suhteellisen monista vesistöistä. Siian koko vaihtelee vesistöittäin, mutta yleisin koko on 500-700 grammaa. Siialla on alamitta, joka on noin sadan gramman tuntumassa. Suurin Kaizzun ennätyslistalle ilmoitettu Siika on painanut 2353g, ja se on saatu Linlonlahdelta.
Kalastus
Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu hopeahologrammipystypilkki (varsinkin höystettynä surviaissääsken toukalla eli survarilla), sekä morrit. Parhaita siikavesistöjä ovat mm. Siika-Valkeinen sekä Siikakoski, mutta Surrinlammeltakin siikoja saadaan hyvin, varsinkin kevättalvesta. Merellä siiat ovat harvemmassa, mutta ne ovat pääsääntöisesti suhteellisen suurikokoisia. Siialle parhaat vuodenajat ovat syystalvi sekä kevättalvi.